Venäjän epäillystä mannertenvälisestä ohjushyökkäyksestä leviää vahvistamattomia videoita – näin arvioi Jarmo Lindberg

Venäjän Dnipron kaupunkiin tekemästä ilmahyökkäyksestä on julkaistu vahvistamattomia videoita, joissa väitetään näkyvän Venäjän tekemä isku. Videoiden aitoutta ei ole vahvistettu.

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä käytti hyökkäyksessä muun muassa mannertenvälistä ohjusta. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan ohjuksen nopeus ja lentokorkeus viittaavat mannertenväliseen ballistiseen ohjukseen.

CNN:n ja Reutersin viranomaislähteiden mukaan hyökkäyksessä käytetty ohjus ei ollut mannertenvälinen ohjus. Reutersin haastattelemien nimettömien länsiviranomaisten mukaan arvio on alustava ja se voi muuttua.

Venäjä ei ole kommentoinut tapausta. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kieltäytyi kommentoimasta tapausta.

Lue lisää: Kreml ei kommentoi Ukrainan väitettä mannertenvälisellä ohjuksella tehdystä iskusta

Marija Zaharova sai hämmentävän käskytyspuhelun ohjuksista kesken lehdistötilaisuuden

MTV Uutiset näytti yhden videoista Puolustusvoimien ja Ilmavoimien entiselle komentajalle, nykyiselle kansanedustajalle Jarmo Lindbergille (kok.).

Lindbergin mukaan videosta ei näillä tiedoilla voi päätellä juuri mitään. Hän ei hän halua spekuloida millaisella aseella videolla väitetysti näkyvä hyökkäys on mahdollisesti tehty.

– Videolla näkyy jollain tapaa kuumia esineitä. Kysymys kuuluu, ovatko ne fosforia tai jostain syystä muuten kuumentuneita, Lindberg sanoo puhelimitse.

– Näyttävät tulevan alas jollekin alueelle neljän ryhmissä, hän jatkaa.

"Ei minkäänlaista varmistusta"

Ukrainan ilmavoimat ei tarkentanut tiedotteessaan, minkälaisesta mannertenvälisestä ohjuksesta sen mukaan on kyse.

Ohjus laukaistiin Ukrainan mukaan Astrakhanin alueelta, joka sijaitsee noin 700 kilometrin päässä väitetystä kohteesta, Dniprosta.

Ukrainalaismedioissa on spekuloitu, että hyökkäyksessä käytetty asejärjestelmä olisi mahdollisesti ollut kokeellinen mannertenvälinen RS-26 Rubezh -ohjus, joka on suunniteltu ydinkärkien kuljettamiseen. 

Ukrainan mukaan Dniproon kohdistettu ohjus ei kantanut ydinkärkiä.

Jos kyse olisi mannertenvälisellä ohjuksella tehdystä hyökkäyksestä, olisi se Lindbergin mukaan ensimmäinen kerta Ukrainan sodassa kun näin tapahtuu. Lindberg painottaa, ettei asiasta ole varmuutta.

– Video ei anna minkäänlaista varmistusta, että näin olisi. Tässä vaiheessa kaikki puhe on hyvin spekulatiivista, Lindberg toteaa.

– Jos joku vahvistaa, että kyse on kokeellisesta ohjuksesta tai jostain muusta mannertenvälisestä ohjuksesta, on se silloin uudenlaisen asejärjestelmän käyttö Ukrainassa. Siitä ei kuitenkaan ole vielä mitään varmuutta, hän jatkaa.

Väitetty Venäjän ohjushyökkäys tapahtui sen jälkeen, kun Ukraina hyökkäsi ensimmäistä kertaa Venäjän maaperälle Yhdysvaltojen ja Britannian Atacsm- ja Storm Shadow -ohjuksilla.

Lue myös: 

Kommentti: Kolme avointa kysymystä Atacms-ohjuksista ratkaisevat Putinin päänsäryn rajuuden

Väite: Nämä videot näyttävät Atacms-iskun tuhot Venäjällä ja ohjusten laukaisun

Video Storm Shadow -iskusta julki: Hyökkäsikö Ukraina Pohjois-Korean ja Venäjän tukikohtiin?
Monikärkiohjus?

Oslon yliopiston tutkijan Fabian Hoffmanin mukaan ohjuksesta käytävässä keskustelussa ei ole olennaista se, oliko kyse mannertenvälisestä ohjuksesta vai ei. 

Hoffman painottaa viestipalvelu X:ssä sitä, että hänen mukaansa iskussa käytettiin joka tapauksessa monikärkiohjusta. Monikärkiohjukset ovat nimensä mukaisesti ohjuksia, joissa on useita taistelukärkiä.

Venäjällä on runsaasti erilaisia mannertenvälisiä ohjuksia ja myös monikärkiohjuksia, joiden lähtökohtaisesti katsotaan olevan suunniteltu ydinkärkien kuljetusta varten.

Lindberg ei halua spekuloida, käytettiinkö Ukrainaan yöllä tehdyssä hyökkäyksestä monikärkiohjusta.

– Kun taistelukärkien tarkkuus on parantunut, on todettu, ettei ole pakko käyttää niin valtavaa tuhovoimaa ydinkärjissä. Taistelukärkien koon pienennettyä tarkkuuden kasvamisen myötä, on niitä alkanut mahtua isoon raketin nokkaan enemmän, Lindberg sanoo.

– Teknologia on kehittynyt siten, että useita taistelukärkiä voidaan mannertenväliseltä ballistiselta radalta ohjata eri maaleihin. Jatkokehityksen jatkokehitys on ollut se, että mukana voi olla myös valetaistelukärkiä, hän jatkaa.

Lue myös: Kommentti: Trumpin pakottama rauha voi olla Ukrainan etu – ja Euroopalle salaa helpotus

Erittäin vaikea torjuttava

Monikärkiohjuksia on erittäin vaikea torjua, Lindberg toteaa.

Ilmatorjuntajärjestelmät pyrkivät torjumaan monikärkiohjuksia joko räjähtämällä kärkien lähellä tai suorilla osumilla. Venäjän ja Neuvostoliiton eri monikärkiohjuksissa on julkisten lähteiden mukaan 3–16 taistelukärkeä.

– Mannertenvälisissä ohjuksissa monikärkiohjukset edustavat kaikkein edistyneintä teknologiaa, Lindberg sanoo.

Lindbergin mukaan Yhdysvaltojen Thaad-järjestelmä ja Israel Arrow-järjestelmä ovat länsimaisista ohjustorjuntajärjestelmistä sellaisia, jotka pystyvät lähettämään torjuntaohjuksen avaruuteen. Näin ne pyrkivät tuhoamaan ballistisen mannertenvälisen ohjuksen ennen kuin se on lähelläkään kohdettaan.

Tällaiset ohjukset pystyvät teoriassa tuhoamaan mannertenvälisen monikärkiohjuksen ennen kuin sen useat taistelukärjet erkanevat kohti maalejaan. Jos tämä onnistuu, on torjuttavia maaleja vain yksi, ei useita.

Lindbergin mukaan on kuitenkin mahdollista, ettei torjuntaohjusten kantama riitä näissäkään tapauksissa siihen, että ne pääsisivät käsiksi monikärkiseen mannertenväliseen ohjukseen ennen kuin sen taistelukärjet lähtevät omille teilleen.

Laajemmin Lindbergin näkemyksiä ilmatorjunnasta voi lukea alla olevista jutuista.

Lue myös: 

Puolustusvoimien ex-komentaja: Suomen ilmatorjunnassa "väistämättä valtavia aukkoja"

Tekikö Puolustusvoimat 8 miljardin virheen? Suomi hankki uudet hävittäjät juuri ennen kuin dronet mullistivat sodan ilmatilan