Valmennuskurssit — Opiskelupaikka kovalla rahalla

Opiskelijat valmistautuvat luentoon Helsingin kauppakorkeakoulussa 18. maaliskuuta 2010.
Muun muassa Kauppakorkeakouluun hakijoista noin puolet käy valmennuskurssin.
Julkaistu 30.03.2011 15:15(Päivitetty 01.04.2011 15:24)

Yliopistojen pääsykokeisiin valmentavat kurssit houkuttelevat yhä useampia. Kursseja järjestävistä Valmennustiimi Eximiasta ja Valmennuskeskuksesta kerrotaan, että kurssien suosio on kasvanut viime vuosina tasaisesti.

Saman on huomannut Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikasta vastaava Matti Tujula.

—Perinteisimmissä lääke-, oikeus- ja kauppatieteissä reippaasti yli 50 prosenttia hakijoista käy valmennuskurssin. Mutta se vaihtelee paljon aloittain. Esimerkiksi historiaan pyrkivistä aika harva käy kurssin, Tujula sanoo.

SYL: Alueellisesti ja taloudellisesti eriarvoista

Valmennuskurssit käyvät usein kalliiksi. Joitain kursseja saa muutamilla sadoilla euroilla, mutta esimerkiksi lääketieteellisen opintoihin valmentavien kurssien hinnat nousevat usein tuhannesta viiteen tuhanteen euroon.

SYL:in mielestä valmennuskurssit ovat eriarvoistavia.

—Kurssin käyminen on yksilön oma valinta, mutta emme pidä kehitystä hyvänä. Taloudellinen eriarvoisuus on isoin ongelma. Lisäksi suurissa kaupungeissa on paljon paremmat mahdollisuudet osallistua kursseille kuin muualla Suomessa, Tujula sanoo.

—Moni saattaa käydä kurssin varmuuden vuoksi, vaikka ilmankin pärjäisi. Syntyy mielikuva, että kurssit on pakko käydä.

Eximia: Valmennuskurssi lisää tasa-arvoa

Valmennustiimi Eximian toimitusjohtaja Markku Korhosen mielestä valmennuskurssit pikemminkin lisäävät tasa-arvoa.

—Ihmiset hakevat hyvin epätasa-arvoisesti opiskelemaan suoraan lukioista. Siellä on huippulukioita, joissa saa tosi hyvää opetusta, sitten on ainakin paperilla huonompia opinahjoja, joissa opetus on ehkä heikkotasoisempaa. Siinä mielessä pitäisin valmennuskurssisysteemiä jopa tasa-arvoistavana asiana ennemminkin kuin epätasa-arvoistavana.

Tujulan mielestä väite voi olla tosi.

—Mutta siinä tapauksessa ongelma on se, että lukiot ovat epätasa-arvoisia. Ei ongelmaa pidä korjata toisella vääryydellä. Uskoisin, että niillä, jotka käyvät huippulukion, on todennäköisesti parhaat mahdollisuudet osallistua valmennuskursseille.

Valmennuskeskus: "Maailma on eriarvoinen"

Myöskään Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Nousiaisen mielestä kurssit eivät heikennä tasa-arvoisia mahdollisuuksia opiskeluun.

—Ei tietenkään. Eihän tällaista kurssia ole välttämätöntä käydä. Jos haluaa saada apua, niin tällainen kurssi on olemassa. Maailma on eriarvoinen. Eihän kaikilla ole rahaa käydä autokoulua ja ihmiset syövät eri hintaista ruokaa.

Korhosen mukaan esimerkiksi tuhannen euron valmennuskurssi on todella edullinen verrattuna yrityskoulutuksiin.

—Kyllä se (hinta) perustuu ihan siihen, että opettajalle täytyy työstä maksaa. Tietysti myös materiaali jonkun verran kustantaa, mutta se, että siellä asiantunteva opettaja on paikan päällä puhumassa, on merkittävin kustannuserä koko kurssissa.

Viiden tonnin valmennuskurssit lupaavat: Opiskelupaikka tai rahat takaisin

Vaihtoehto valmennuskurssille: Harjoittele kaverin kanssa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa