Vankeinhoitoviranomaisilla on ollut suuria vaikeuksia sekä löytää edellytykset täyttäviä vankeja että heille työ- tai koulutuspaikkoja.
Vankeinhoitoviranomaisilla on ollut suuria vaikeuksia ottaa käyttöön yksi uudistetun vankeinhoitolain puhutuimmista uudistuksista.
Valvottu koevapaus on yksi viime lokakuussa uudistetun vankeinhoitolain puhutuimmista uudistuksista. Vanki voi edellytykset täyttäessään päästä valvottuun vapauteen puolikin vuotta ennen ehdollisen vapautumisensa alkua.
Järjestelmän käytännön toteutus kuitenkin takkuilee, sillä vankeinhoitoviranomaisilla on ollut suuria vaikeuksia toisaalta löytää edellytykset täyttäviä vankeja ja toisaalta heille työ- tai koulutuspaikkoja.
Viime lokakuussa voimaan tullut vankeinhoitolaki pyrkii monin tavoin edistämään vankien sijoittumista takaisin avoimeen yhteiskuntaan. Valvottu koevapaus on yksi uusista keinoista.
- No sen edellytyksenä on, että vanki sitoutuu päihteettömyyteen ja rikoksettomaan elämään, koetetaan tukea sitä. Vangilla on hyväksyttävä työpaikka ja hyväksyttävät asumisolosuhteet, jotka etukäteen tarkistetaan ja toisaalta sitten, että tätä koevapautta voidaan valvoa ja vanki siihen suostuu, vankilanjohtaja Pekka Innilä Vaasan vankilasta kertoo.
Kesäkuun puolessavälissä valvotussa koevapaudessa Suomessa oli 29 vankia, joista kaksi Vaasan vankilasta. Koevapauden laajenemisen esteenä on ollut puute vaatimukset täyttävistä vangeista ja toisaalta heille sopivista työ- tai koulutuspaikoista. Pääasiassa päihteettömyysvaatimukset saavat myös vangit empimään hakeutumista prosessiin.
- Osa näistä vangeista sitten ilmeisestikin on niin, etteivät luota itseensä. Se on aikamoinen sanktio taikka seuraamus kuitenkin, jos tämmöisestä vapaasta olosta sitten joutuu pois, Innilä kertoo.
Vaikka alku on ollut takkuinen, vankeinhoitoviranomaiset povaavat, että jo muutaman vuoden kuluttua joka kymmenes suomalaisvankiloiden vanki voisi olla valvotussa vapaudessa.
(MTV3)