Työterveyslaitos muistuttaa, että osatyökykyisten pysyminen työelämässä edellyttää, että työntekijät saavat riittävästi tukea työkyvylleen. Ilman tätä työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot kasvavat entisestään.
Laitoksen mukaan Suomessa on työttömänä tuhansia osatyökykyisiä, jotka ihan hyvin voisivat olla töissä.
Kuinka iso potentiaali meillä olisi saada lisää osatyökykyisiä töihin?
– Kyllä meillä on ihan tuhansia henkilöitä työvoiman ulkopuolella, jotka hyvin voisivat olla töissä, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Nina Nevala.
– Jos aiotaan nostaa työllisyysprosenttia, niin kaikkien työpanos ja osaaminen on tärkeää saada käyttöön, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Nina Nevala.
Onko vaarana, että työkyvyttömyyseläkkeet kasvavat, mikäli osatyökykyisiä ei saada paremmin työmarkkinoille?
– Kyllä se on selkeä vaara eli työkykyä pitää pyrkiä tukemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ihan kaiken ikäisillä.
– Jos aiotaan nostaa työllisyysprosenttia, niin kaikkien työpanos ja osaaminen on tärkeää saada käyttöön, arvioi Nevala.
Työttömyys laskussa
Kerrotaan ensin hyvät uutiset. Edellisen vaalikauden aikana osatyökykyisten työttömien keskimääräinen määrä laski runsaalla 12 000 hengellä.
Tämän vuoden tammi-heinäkuussa TE-toimistoissa oli työttöminä työnhakijoina keskimäärin vajaa 30 000 osatyökykyistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viimeksi näin alhaisella tasolla osatyökykyisten työttömyys on ollut vuonna 1993.
Sairauspoissaolot nousussa
Ja sitten ne huonot uutiset. Vaikka osatyökyvyttömien työttömien määrä on laskussa, suomalaisten pitkät sairauspoissaolot ovat kasvussa.
Ministeriön mukaan pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät neljänneksellä vuosien 2016-2018 välillä. Lisäksi pitkä myönteinen kehitys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrässä kääntyi huonommaksi viime vuoden alusta.
Tutkijan mukaan työelämä elää jatkuvassa muutoksessa.
Pysyvätkö ihmisten päät mukana?
– Osalla pysyy ja osalla ei pysy. Sehän nähdään sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä, Nevala pohtii.
Palkkatuella kiinni työelämään
Merkonomi Reko Härkönen pääsi ensin kauppaan osatyökykyisenä työkokeiluun, jonka jälkeen homma jatkui palkkatukena ja päätyi lopulta kokoaikatöihin.
– Aion olla täällä niin pitkään kuin vaan saan olla, toteaa Härkönen.
Länsi-Pasilan Ratiksen kauppias Saku Kytölä on ottanut töihin aiemminkin osatyökykyisiä.
– Se yhteiskunnan tuki palkkatuessa on merkittävä, kun näitä päätöksiä tehdään. Asiakkaat tykkäävät paljon heistä ja tällaiset työntekijät ovat myös "peeärrää" kaupalle, Kytölä kertoo.
Kytölän mukaan asenteissa on yhä parantamisen varaa.
– Varmasti on. Mutta kun annetaan mahdollisuus, niin huomataan, että he ovat aivan täysiverisiä ammattilaisia.
Vamma tai sairaus vaikuttaa satojentuhansien työelämään
Arviolta 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työmahdollisuuksiinsa.
Ministeriön osatyökykyraportin mukaan vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn.
Budjettiriihen alla palksansaajajärjestö STTK ehdotti, että yksityisen palkkatuen voisi liki kolminkertaistaa. Myös Työterveyslaitoksella palkkatuki saa kehuja.
– Tehokkaimpia keinoja työllistymiseen on tutkimusten mukaan palkkatuki ja koulutus, toteaa Nevala.
Nevala huomauttaa, että keinoja on monia. Niitä kirjattiin muun muassa ministeriön osatyökykyselvityksen yhteydessä.
– Näitä olemassa olevia keinoja tarvittaisiin enemmän käyttöön, Nevala toivoo.