Satonen: Yli viisikymppisten insinöörien vaikeaa löytää työtä

Suomen tilanne on huonoin Pohjoismaissa, etenkin ikääntyneiden miesten kohdalla eroa esimerkiksi Ruotsiin on yli 10 prosenttiyksikköä. Samanikäisten naisten työllisyysaste on sen sijaan pohjoismaista keskitasoa.

– Monet naisista työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla ja opetusalalla, joilla ei ole tätä ongelmaa. Esimerkiksi insinööreissä ja ekonomeissa on paljon enemmän miehiä, ja siellä kun menettää työnsä yli viisikymppisenä on tosi vaikeaa löytää vastaavaa työtä uudelleen, Satonen sanoo STT:lle.

Lue myös: Sukupuolten välinen palkkaero on merkittävä hienoisesta kaventumisesta huolimatta, kertoo tutkimus

Myös tietyissä duunariammateissa voi Satosen mukaan olla, että fyysinen kyky ei riitä enää työuran viimeisinä vuosina.

Hallituksen tavoitteena on saada Suomeen 100 000 uutta työllistä. Siksi Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pyysivät entistä työministeriä Jari Lindströmiä tekemään ratkaisuehdotuksia.

Asennemuutos ja työaikajoustot

Lindström katsoo, että työurien pidentäminen vaatii muun muassa laajaa asennemuutosta, jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja työaikajoustoja.

– Asenteisiin vaikuttaminen on ihan olennainen asia, mutta toki olennaista on myös se, että ketään ei saa syrjiä iän perusteella. Se, että osaamista pidetään kunnossa läpi työuran, parantaa mahdollisuutta saada töitä myös työuran loppupuolella, Satonen kommentoi.

Lue myös: Korkeakoulutettujen työttömyys lähenee jo vuoden 2016 huippua

Lindström uskoo työajan joustojen ja töiden uudelleen järjestelyn lisäävän yli 55-vuotiaiden tuottavuutta paremman jaksamisen ohella.

Hallitus suitsii osa-aikatyön tekemistä, koska pelkää siitä tulevan pysyvä olotila. Lindström ajattelee, että osa-aikatyö on parempi kuin työttömyys ja joillekin se on paras vaihtoehto.

Tekoäly virkailijan kaveriksi

Satonen ehdottaa esimerkiksi, että TE-toimiston virkailija voisi käyttää tekoälyä työkaverina, joka hoitaisi rutiinit. Näin virkailijalle jäisi päätehtävä, joka on auttaa työnhakijoita työllistymään.

Tämä vaatisi tietosuojalain tulkintojen lieventämistä. Satonen uskoo siihen löytyvän poliittista tukea, joskin tietosuojalain uudistamisessa on oma haasteensa.

– Tiedon ja datan hyödyntämiseen liittyvät ratkaisuehdotukset ovat varmasti sellaisia, joille uskon, että on poliittista tukea. Uskon myös, että jos siinä päästäisiin eteenpäin, olisi konkreettisia tuloksia saavutettavissa.

Lue myös: Työllisten määrä putosi heinä-syyskuussa, työttömien määrä kasvoi

Yksi näistä ratkaisuehdotuksista on tulorekisterin käytön laajentaminen siten, että työnhakijan tulotiedot menisivät kaikkiin järjestelmiin automaattisesti.

Omaa kokemusta tekoälystä

Lindström kertoo kentältä saamastaan palautteesta, jonka mukaan TE-toimistoissa virkailijat joutuvat työskentelemään harmaalla alueella ja pelkäävät tekevänsä virheitä.

– Suomen järjestelmän heikkous on, että pelätään virheitä, ja sen takia on säännelty joka ikinen asia, Lindström sanoi STT:lle tiedotustilaisuuden jälkeen.

Lue myös: Jonnalle ei löydy oman alan töitä: "Olen ymmärtänyt, että tämä on aika numeropeliä"

TE-toimistojen virkailijoiden mahdollisuutta omaan harkintaan on Lindströmin mielestä lisättävä. Hän on myös vakuuttunut, että tekoäly olisi työssä oiva apu. Hänellä on siitä omakohtaista kokemusta.

– Itselleni tehtiin tekoälypohjainen analyysi henkilöstä nimeltä Jari Lindström, ja olin aivan hämmästynyt. En olisi itse kyennyt sellaisen profiilin luomiseen kuin tekoäly tänä päivänä pystyy.

Lindström luonnehtii nykyistä järjestelmää byrokratian täyttämisen koneistoksi, jossa mitataan suoritteita,

– Rasti ruutuun, ollaan haastateltu. Nyt olisi loistava tilaisuus muuttaa järjestelmää, kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin. Se vapauttaisi resursseja tekemään fiksumpia asioita.

Lue myös: Muutos- ja yt-neuvotteluilmoitusten virta käy vuolaana – onko toivoa jo paremmasta?