Vankiloiden henkilökuntaa uhkaillaan entistä enemmän – häirintä ja jopa vainoaminen ulottuvat myös siviilielämään

– Työväkivalta, häirintä ja uhkailu ovat yleisempikin ilmiö ja se näkyy myös meillä. Virkamiehen haastamisen, häirinnän ja uhkailun kynnys on jonkin verran madaltunut viime vuosina, työsuojelupäällikkö Petri Nurmi Rikosseuraamuslaitoksesta kertoo.

Vuodesta 2018 vuoteen 2020 kasvua tilastoiduissa uhka- ja vaaratilanteissa oli peräti 48 prosenttia. Kasvu on ollut niin kovaa, että Rikosseuraamuslaitos on aloittanut sisäisen selvitystyön kasvun syistä.

Konkreettisia ratkaisuja ongelmaan ovat olleet uuden varmuusosaston perustaminen Turkuun ja TEVA-osastojen eli tehostetun valvonnan osaston perustaminen.

Lue myös: Neljään vankilaan tehostettua valvontaa – tavoitteena rauha vankien välille sekä huumekaupan kitkentä

Uhkailuja myös siviilissä

Uhkailut ja häirintä eivät rajoitu pelkästään vankilan vartijoiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnan työajalle, vaan toisinaan ne ulottuvat myös siviiliin asti.

Joskus uhkailu saa jopa vainoamisen piirteitä. Myös fyysinen väkivalta vankiloiden vartijoita kohtaan kaksinkertaistui viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.

– Vanki saattaa esimerkiksi tuoda esiin, että hän hakee vankeustuomion jälkeen siviilissä hyvitystä. Näitä uhkauksia saatetaan toimittaa sosiaalisen median kautta tai vaikkapa kirjeitse tai puhelimitse. Skaala on hyvin laaja, Nurmi avaa.

Lue myös: Rikollisryhmien lakkauttaminen tehoaa, vaikkei se estäkään uutta rikollisuutta – "Kiellot viestivät kansalaisille turvallisuutta niin, että viranomaiset puuttuvat"

Eniten uhka- ja väkivaltatilanteita tapahtuu esimerkiksi eristämisen, vankien siirron tai lääkkeiden jaon yhteydessä. Yksi kriittinen hetki on, kun vanki on puhelimessa.

– Jos vanki kokee, että hänen puhelinoikeuttaan rajoitetaan, se on hyvin usein kimpaantumisen taustalla.

Lue myös: Toista vankia Riihimäen vankilassa puukottanut mies katsottiin erittäin vaaralliseksi – tuomittiin 4,5 vuoden vankeuteen ja vuoden valvontaan

Mielenterveysongelmat vaikuttavat

Rikosseuraamuslaitoksessa arvioidaan, että uhkailujen taustalla vaikuttavat erityisesti vankien tunne-elämän ongelmat ja lisääntyneet mielenterveysongelmat.

Selvästi eniten vaara- ja uhkailmoituksia tehtiin viime vuonna Riihimäen vankilassa, joka on Suomen korkeimman turvaluokituksen vankila. Riihimäelle sijoitetaan Suomen vaarallisimmat vangit.

Lue myös: Rikollisjengit ovat yrittäneet soluttaa omia ihmisiään töihin vankiloihin – selvityksen mukaan etenkin yhden jengin valta on korostunut

Viime vuonna Riihimäen vankilasta tehtiin 10 ilmoitusta henkilökuntaan kohdistuneista uhkatilanteista, kun lähes kaikissa muissa vankiloissa niitä tehtiin vain muutamia. Hämeenlinnan vankilasta tehtiin 9 ilmoitusta.

– Riihimäki on perinteisesti ollut korkeariskisten vankien sijoituspaikka. Siellä sijaitsee myös osastoja, jonne sijoitetaan lyhytpinnaisia tai mielenterveysongelmaisten rajamaastossa olevia vankeja, Rikosseuraamuslaitoksen hankejohtaja, Riihimäen vankilan virkavapaalla oleva johtaja Pasi Oksa kertoo.

– Riihimäki on aina ollut hyvin poikkeuksellinen vankila, koska vankiaines on niin kovaa. Siellä kovan ytimen rikollisia on paljon ja se näkyy myös vankilan arjessa, Nurmi sanoo.

Lue myös: Vanki hakkasi vartijan kuoliaaksi kirveellä ja moskavasaralla – vapautuu yllättäen elinkautisesta

Tällainen on Suomen vankiloiden kovin osasto

Suurin osa vaaratilanteista on uhkailuja, mutta toisinaan tapahtuu myös fyysistä väkivaltaa henkilökuntaa kohtaan.

– Enemmän se on nujakoimista, josta voi tulla mustelmia. Osittain ne liittyy haltuunottotilanteisiin, missä joudutaan painimaan. Välillä on ollut myös suoraa lyömistä tai potkimista. Onneksi viime vuosina ei ole ollut tilanteita, joissa henkilökunta olisi saanut vakavia vammoja, Oksa sanoo.

Lue myös: Mies tuomittiin vartijan pahoinpitelystä Riihimäen vankilassa – teko rikollisjärjestö UB:n nimissä

Suomen kovimmat vangit kerätään Riihimäen "gangsteritaloon"