Toisin kuin muu pääkaupunkiseutu, Vantaa päätti rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Kaikilla lapsilla ei siis ole enää oikeutta kokoaikaiseen päivähoitoon. Vantaalla uudistuksen uskotaan tuovan säästöjen lisäksi laatua.
– Tuntuu siltä, että se on tehostanut hyvää varhaiskasvatuksen laatua. Aikaisemmin osa-aikaiset lapset ovat saattaneet olla eri ryhmissä. Nyt osa-aikaisilla lapsilla on samanaikaisesti pysyvät kaverisuhteet. Se on lapsen edun mukaista, kertoo Siimapuiston päiväkodin johtaja Leena Lahtinen.
Vanhempien vastuu korostuu
Myös muualla Vantaalla päiväkodit ovat onnistuneet luomaan osa-aikaisille omia kiinteitä lapsiryhmiä. Mutta miten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen tuo sitä paljon keskusteltua laatua, varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen?
– Nyt kasvattajan todella täytyy paneutua. Meillä ei ole aikaa enää näihin perushoidollisiin tilanteisiin niin paljon. Lepohetket jäävät pois. Ulkoilua on vähän vähemmän ja nämä toiminnot siirtyvät sitten kotiin, vastaa Askola-Vehviläinen Vantaan kaupungilta.
Ja vanhempien rooli korostuu?
– Kyllä. Ja se on mielestäni myönteinen asia, johtaja jatkaa.
Suhdelukua ei kasvateta
Vantaalla ei oteta käyttöön hallituksen uudistuksen toista osaa eli suhdeluvun muutosta.
Muutos oikeuttaa kasvattamaan yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja 21:stä lapsesta 24:ään. Yhtä aikuista kohden saisi siis olla kahdeksan lasta aiemman seitsemän sijaan.
Vantaalla arvioidaan, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden löysentäminen tuo ensi vuonna yli puolentoista miljoonan euron säästön.
Odotetut säästöt voivat peräti ylittyä, sillä arvio on tehty oletuksella, että noin 400 lasta siirtyisi osapäivähoitoon. Elokuussa lapsia siirtyi kuitenkin yhteensä 1160. Vantaalla uskotaan, että suosio kasvaa.
– Perheet huomaavat, kuinka hyvälaatuista tuo varhaiskasvatus on ja se on tietysti hinnaltaan edullisempaa kuin kokoaikainen varhaiskasvatus. Uskon, että kysyntä nousee.
"Aivan väärä säästökohde"
Opetusalan ammattijärjestössä ei voida ymmärtää, miten heikennykset toisivat laatua.
– Uudessa laissa ei ole lähdetty siitä, mikä on lapsen parasta. Se on aina huono lähtökohta, aloittaa OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Misukan mukaan varhaiskasvatukseen panostaminen näkyy pitkälle tulevaisuuteen.
– Varhaiskasvatus on aivan väärä säästökohde. Siinä leikataan lapsilta ja heidän tulevaisuudeltaan. Mitä vahvemmin koulutiehen asti panostetaan, sitä enemmän yhteiskunta tulee säästämään, sanoo Misukka.
OAJ:n mukaan on huolestuttavaa, että "palvelutaso vaihtelee sen mukaan, mihin kuntaan sattuu syntymään".
– On paljon kuntia, kuten Oulu, jotka käyttävät tämän mahdollisuuden täysimääräisesti. Se tarkoittaa sitä, että lapset ovat suuremmissa ryhmissä ja toiset lapset joutuvat todistamaan, miksi heillä on suurempi tarve varhaiskasvatukseen kuin toisilla. Tässä palataan 1970-luvulle.