Tulevaisuudessa entistä useampia vanhempia saatetaan houkutella viemään lapsensa päivähoitoon ja palaamaan työelämään varhaisessa vaiheessa.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoo, että varhaiskasvatusta pyritään jo nykyisellään kehittämään tähän suuntaan. Hänen mukaansa hallitus on asettanut tavoitteekseen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen.
– Varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee vanhempien valintojen mukaan. Osallistumisaste jää nelivuotiaidenkin osalta Suomessa sinne vähän yli 70 prosenttiin, kun se muissa Pohjoismaissa on lähempänä sataa, Grahn-Laasonen sanoo.
Ministerin mukaan varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lasten kehitykseen. Hän mainitsee, että sillä voidaan ehkäistä syrjäytymistä jo varhain.
Jos tavoitteet toteutuvat, päivähoitoon voisi jatkossa tulla aiempaa enemmän pieniä lapsia. Varhaiskasvatusalan asiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi vakuuttaa, että kaikki lapset mahtuvat varhaiskasvatuksen piiriin.
– Pitää vain huolehtia siitä, että resurssit ovat kohdallaan.
Professori korostaa valinnanvaraa
Varhaiskasvatuskysymys on merkittävä osa paljon puhuttua perhevapaauudistusta, joka on nousemassa neuvottelupöydälle hallituksen budjettiriihessä kuun lopussa.
Kokoomus on vaatinut uudistusta äänekkäästi, ja keskusta on vihjannut olevansa valmis aloittamaan asian valmistelun. Kolmas hallituskumppani Uusi vaihtoehto ei ole vielä kertonut kantaansa julkisesti. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (uv.) sanoi STT:lle heinäkuun lopussa, että kotihoidon tukeen puuttuminen on ryhmälle kipeä paikka.
Nykyisin perheet voivat saada kotihoidon tukea siihen asti, kunnes perheen nuorin lapsi on kolmevuotias. Vaihtoehtoisia malleja on esitetty kilpaa. Esimerkiksi kokoomus on ehdottanut, että perheet saisivat paremman korvauksen, jos lasta hoidetaan kotona puolitoista vuotta eikä kolmea vuotta.
Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso korostaa, että tärkeintä on jättää vanhemmille valinnanvapaus. Ministeri Grahn-Laasonen kertoo olevansa samaa mieltä.
Laakso sanoo, että lastenhoitokysymys ei ole mustavalkoinen. Jos vaihtoehtoina on lapsen vieminen varhaiskasvatukseen tai hoitaminen kotona, kumpikaan vaihtoehdoista ei ole ehdottoman oikein tai väärin. Laakson mukaan olennaisinta on kokonaisuus.
– Lapsen parhaaksi ovat laadukkaat ihmissuhteet ja turvallisuuden tunne. Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea huolehtivia aikuisia. Kaikki sellainen, missä syyllistämme vanhempia ja pistämme heidät hankalaan tilanteeseen, on myös epäedullista lapsen kannalta, Laakso sanoo.
Laatua suunnitelmista
STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että varhaiskasvatuksen laadusta on pidettävä kiinni.
Ministeri Grahn-Laasonen nostaa esimerkiksi laadun kehittämisestä elokuun alussa käyttöön otetut uudet varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka tehdään kaikille varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille.
Minna Pirttijärvi kertoo, että mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä pienemmät ovat tavoitteet.
– Siihen tulee lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, niiden huomioiminen ja pedagogiset tavoitteet. Esimerkiksi tavoitteeksi voidaan laittaa, että pieni oppii potalle, Pirttijärvi kuvailee.
Teksti päivitelty kauttaaltaan 12.8.2017 klo 10:47