Viikonloppuna kautta Suomen ihailtiin värikkäitä helmiäispilviä. Oulun yliopiston mukaan mahdollisuudet niiden bongaamiseen ovat hyvät vielä loppuvuoden.
– Mahdollisuudet helmiäisten bongaamiseen säilynevät hyvinä ainakin vuoden loppuun asti, kunhan alemmat pilvet antavat siihen mahdollisuuden, tiedotteessa kerrotaan.
Lue myös: Upea ja harvinainen ilmiö koristi taivasta ympäri Suomen: Tältä näyttävät helmiäispilvet
Stratosfäärin jääkidepilviä
Tiedotteessa Oulun yliopisto kertoo, että helmiäispilvet ovat noin 15–25 kilometrin korkeudella esiintyviä jääkidepilviä. Niitä voi syntyä vain hyvin matalissa, alle -75 asteen lämpötiloissa. Tällaiset olosuhteet ovat yleensä vain keskitalvella napa-alueilla.
Tiedotteessa kerrotaan, että kylmä arktinen ilma pysyy napa-alueella niin sanotun napapyörteen ansiosta. Tänä syksynä napapyörre on ollut kallistuneena pois navalta kohti Eurooppaa niin, että Suomenkin yläpuolisessa stratosfäärissä on arktisen kylmää ilmaa, mikä mahdollistaa helmiäisten näkymisen Suomessa.
– Kun Atlantilta Skandien vuoriston yli virrannut matalapaine vielä nostatti alemman ilmakehän kosteutta keski-ilmakehään, olivat olosuhteet helmiäispilvien syntyyn erinomaiset. Nämä olosuhteet syntyvät varsin harvoin. Niinpä helmiäisiä ei näy Suomessa kovin usein, kertoo apulaisprofessori Timo Asikainen tiedotteessa.
– Helmiäispilvien kauniit värit syntyvät valon diffraktiossa eli taipumisessa pienten kiteiden muodostamassa esteessä. Valo läpäisee esteen siten, että eri aallonpituudet interferoivat eli yhdistyvät hieman eri suunnissa, mikä johtaa värien kauniiseen vaihteluun läheisillä pilvialueilla. Samantapaisen värien interferenssi-ilottelun voi nähdä saippuakuplan pinnalla, emeritusprofessori Kalevi Mursula kuvaa tiedotteessa.
Helmiäispilvet näkyvät aina Auringon puolella taivasta.
Kuvaa helmiäispilvestä. Kuva: Sami Valkeala / Instagram.com/Retkilyhty
Yhteys otsoniaukkoon ja talven kylmyyteen
Napapyörteen kerrotaan vaikuttaa säähän siten, että voimakas pyörre lisää kostean ja lämpimän talven todennäköisyyttä. Oulun yliopiston avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikön ennusteen mukaan napapyörre tulee kuitenkin rikkoutumaan talven aikana, mikä johtaa normaalia kylmempään lopputalveen. Rikon aikataulua ei kuitenkaan osata ennustaa.
Tiedotteessa kerrotaan myös, että helmiäispilven syntyyn vaadittava kylmä ilma ja sen sisältämä typpihappo voivat myös toimia alustana tehokkaalle otsonituholle. Otsoniaukko onkin seurannut napapyörrettä kohti Eurooppaa, sijaiten osittain Suomen yläpuolella.
0:30
Suomen taivasta koristivat korkealla leijailevat helmiäispilvet myös vuonna 2019.