Varmat päivät seksille – onko niitä?

Varmat päivät lienevät yksi vanhimmista ehkäisymenetelmistä. Kuukautiskierto lasketaan alkavaksi siitä päivästä, kun vuoto alkaa. Pientä tiputteluvuotoa ei vielä lasketa uuden kierron aluksi.

Kuukautiskierto jatkuu seuraavan vuodon alkuun saakka, jolloin jokaiseen kuukautiskiertoon kuuluvat mukaan yhdet kuukautiset.

Keskimääräinen kierron pituus on 28 päivää, mutta vaihtelua esiintyy paljon. 23–35 päivän kierrot lasketaan vielä normaaleiksi.

Raskaaksi tuleminen on mahdollista munasolun irtoamisen aikaan. Sen ajankohta puolestaan riippuu kuukautiskierron pituudesta. Munasolun irtoaminen eli ovulaatio tapahtuu 12–14 päivää ennen seuraavan vuodon alkua.

Säännöllisen, 26–29 päivää kestävän kuukautiskierron ovulaatio on siis suunnilleen kierron 12.–15. päivä. Tosin vaihteluväli voi olla hyvin suuri, sillä lyhyessä kierrossa ovulaatio voi tapahtua jo kymmenennen päivän paikkeilla ja toisaalta pitkässä kierrossa vasta 18. päivänä.

Lisäksi on hyvä muistaa, että munasolu on hedelmöittymiskykyinen vain noin vuorokauden ovulaatiosta. Siittiöt puolestaan voivat elää munajohtimissa pari, kolme päivää.

Rytmimenetelmä on epävarma menetelmä

Perhesuunnittelu-sivuston mukaan rytmimenetelmä yksinään käytettynä on hyvin epävarma menetelmä eikä sitä koskaan kannata käyttää ainoana ehkäisykeinona. Varmuus jää vain 60–80 prosenttiin.

Ovulaatiotestin avulla munasolun irtoamisajankohta voidaan määritellä kaikkein tarkimmin. Erilaisia ovulaatiotestejä löytyy apteekista ja verkkosivuilta. Muun muassa Persona-ehkäisymenetelmä lupaa ehkäisyvarmuuden 94 prosenttisella varmuudella, kun pidättäydytään yhdynnästä "punaisina päivinä".

Muista erilaisista luonnonmukaisista ehkäisymenetelmistä löytyy lisätietoja muun muassa Perhesuunnittelun kotisivuilta.

Terveyssiteiden imukykyinen historia

Aromaterapialla eroon PMS-oireista

Selätä kuukautiskrampit näillä eväillä

Teksti: Leena Hattunen

Kuvat: Shutterstock