86-vuotiaana kuollut Veijo Meri oli sukupolvensa arvostetuimpia kirjailijoita.
31.12.1928 syntynyt kirjailija ja akateemikko oli kirjallisuuden uudistaja ja modernin proosamme kansainvälisesti maineikkaimpia edustajia. Hänen teoksiaan on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, esimerkiksi arabiaksi ja hepreaksi.
Tavalliset, pientä elämää elävät ihmiset, jotka sattuma heittää yllättäviin tekoihin, olivat Veijo Meren perusaineistoa. Esimerkiksi yhdessä hänen suosituimmassa romaanissaan, Peiliin piirretty nainen (1963), kyytireissu maaseudulle muuttaa taksikuskin elämän lopullisesti.
Meri antamassa 50-vuotissyntymähaastatteluaan joulukuussa 1978.
Veijo Meren henkilöt eivät edusta aikakautta tai aatetta. He elävät omassa sekavassa maailmassaan, jossa tapahtumat kärjistyvät usein järjettömyyteen saakka. Siitä syntyy myös Meren hirtehinen huumori.
Meren perusteemoja ovat rakkaus, kuolema ja matkallaolo. Meren läpimurtoteoksessa Manillaköysi (1957) mies salakuljettaa köyttä rintamalta henkensä kaupalla. Jo aikalaiset nostivat Meren esikoisromaanin kaikkien aikojen merkittävimpien suomalaisten proosateosten joukkoon.
Sota sopi kasarmilla kasvaneen yliluutnantin pojan teosten taustaksi. Merelle sota oli oudosti väännähtänyt maailma, jota kukaan ei hallitse. Sotakirjailija hän ei kuitenkaan ollut, vaikka armeija tai sodan kaaos olivatkin usein puitteet hänen yksinään harhaileville päähenkilöilleen.
Meri saapuu kättelemään presidenttiparia itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa 6. joulukuuta 2007.
Meri oli kiinnostunut myös poikkeusyksilöistä ja suurmiehistä. Hän kirjoitti tietokirjallisuutta esimerkiksi Aleksis Kivestä ja Gustaf Mannerheimista. Hän oli kiinnostunut myös kielestä ja etymologiasta. Harrastuksen tuloksena syntyi teos Sanojen synty. Meri oli poikkeuksellisen sivistynyt ja lukenut mies.
Tuotteliaan Veijo Meren suurtyö 90-luvulla oli Suomen historiaa käsittelevä neliosainen teossarja; Maassa taivaan saranat, Huonot tiet, hyvät hevoset, Ei tule vaivatta vapaus ja Suurta olla pieni kansa. Meri hyppi 10 000 vuoden aikajanalla ja vyörytti esiin rajattomalta tuntuvan tietomääränsä. Kuten romaaneissaankin, Meri näytti, että väärinkäsitys tai huono ajoitus voi muuttaa historiaa, joka lopulta muodostuu pienistä ihmiskohtaloista.
Meren menestykseen maailmalla ovat vaikuttaneet paljon hyvät käännökset, etenkin Ruotsissa ja saksalaisella kielialueella. Veijo Merestä on lisäksi kirjoitettu runsaasti, ja hän on saanut useita kunnianosoituksia.
Marraskuussa 2012 Helsingin kaupunginteatteri esitteli uutuusnäytelmänsä Hamlet Teoksen suomensi Veijo Meri.
Veijo Meri osallistui nuorempana innokkaasti erilaisiin keskusteluihin ja väittelyihin. Hän oli vuolas puhuja, joka muisti valtavan määrän faktaa -vuosilukuja myöten- ja osasi myös soveltaa tietomääräänsä. Meri saattoi aloittaa puheensa sadan vuoden takaa, poukkoilla vaivattomasti sieltä nykyaikaan ja takaisin erinäisten mutkien kautta. Kun kuulija oli jo aivan ymmällään, Meri solmi lopuksi kaiken nätisti yhteen. Mestari mikä mestari.