Venäjän mukaan ohjuksilla käytävän aseellisen selkkauksen uhka on tällä hetkellä suuri, kertoo uutistoimisto Reuters.
Asiasta on puhunut apulaisulkoministeri Sergei Rjabkov viitaten kiristyneeseen tilanteeseen Ukrainan rajalla.
Rjabkov on toistuvasti verrannut tilannetta Kuuban vuoden 1962 ohjuskriisiin, jolloin ydinsodan uhka oli suurimmillaan kylmän sodan keskellä.
– Siihen voidaan todellakin päätyä, Rjabkov totesi.
Venäjä on ilmoittanut halukkuutensa osallistua neuvotteluihin Nato-maiden kanssa. Kutsua odotellaan nyt Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenilta.
Venäjä on lähettänyt Ukrainan rajalle kymmeniätuhansia sotilaita ja määrän uskotaan kasvavan ensi vuoden puolella jopa 175 000:een.
Ukrainaa Venäjä on syytellyt epäonnistumisesta rauhanprosessissaan Venäjä-mielisten separatistien kanssa ja raskaan tykistön käyttämisestä etulinjassaan taistellessaan separatisteja vastaan. Itä-Ukrainan konfliktialueen tapahtumat ovat Venäjän mielestä kansanmurhaa.
– Rauhanneuvottelut ovat päätyneet umpikujaan, toteaa Venäjän ulkoministeriön viestintähenkilö Maria Zakharova.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba puhuu tilanteesta luottavaisena ja vihjaa samalla läntisten sotilasliittolaisten tukeen, vaikka Yhdysvallat ei lähettäisikään joukkoja alueelle.
– Olemme tämän sodan keskellä yksin ja tiedämme kyllä miten taistella, mutta arvostamme kaikkea apua sotilastarvikkeiden suhteen.
Turkki kehottaa Venäjää luopumaan yksipuolisista Nato-vaatimuksistaan
Turkki kehottaa Venäjää luopumaan yksipuolisista vaatimuksistaan sotilasliitto Natoa kohtaan ja valitsemaan rakentavamman lähestymistavan lännen kanssa Ukrainan tilannetta koskien.
Turkin ulkoministerin Mevlut Cavusoglun mukaan Venäjän ja Naton tulisi käsitellä erimielisyyksiään suorissa neuvotteluissa, joita Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on ehdottanut.
Venäjä on vaatinut Natolta takeita muun muassa siitä, ettei sotilasliitto laajenisi. Cavusoglun mukaan ehdotusten tulisi olla molempien osapuolten hyväksyttävissä.