Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi Venäjän ja Yhdysvaltain välistä tilannetta tällä hetkellä vakavaksi. Maiden edustajat neuvottelevat parhaillaan Ukrainasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Neuvotteluasetelmat ovat hankalat, sillä osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelut Sveitsin Genevessä ovat käynnissä, mutta toiveet läpimurrosta ovat vähäiset. Molemmat osapuolet ovat neuvottelujen alla tuoneet esiin näkemyksensä, joiden yhteensovittaminen näyttää vaikealta.
Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman ja Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov avasivat neuvottelut Yhdysvaltain edustustossa kello 9.55 Suomen aikaa. Rjabkov ja Sherman tapasivat jo eilen Genevessä epävirallisissa merkeissä.
Maat neuvottelevat Ukrainasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Neuvotteluista sovittiin sen jälkeen, kun Venäjä siirsi joukkojaan Ukrainan rajalle ja vaati sitovia lupauksia siitä, että sotilasliitto Nato ei saisi enää laajentua.
Yhdysvaltain delegaation on tarkoitus pitää tiedotustilaisuus Genevessä kello 18 Suomen aikaa.
Neuvottelujen sarja jatkuu ylihuomenna keskiviikkona Naton ja Venäjän neuvoston kokouksella Brysselissä. Torstaina Venäjän on määrä tavata Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajia Wienissä.
9:15
Maailmanselittäjät: Venäjän uhittelu puhalsi Nato-keskustelun liekkeihin
Stoltenberg toivoo jatkoneuvotteluja
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti tänään Venäjää vakavista taloudellisista ja poliittisista seurauksista, jos se hyökkää Ukrainaan.
Hän sanoi, ettei tämän viikon tapaamisten voi odottaa ratkaisevan kaikkia ongelmia Venäjän ja Naton välillä. Hän toivoi, että osapuolet saavat sovittua jatkoneuvotteluista, joilla voidaan estää uusi aseellinen konflikti.
– Olemme valmiita tekemään edelleen työtä Venäjän kanssa löytääksemme polun rauhanomaiseen ratkaisuun, Stoltenberg sanoi.
– Meidän täytyy lähettää Venäjälle hyvin selvä viesti siitä, että olemme yhtenäisiä ja että Venäjälle tulee vakavia seurauksia – taloudellisia ja poliittisia seurauksia – jos he käyttävät jälleen sotilaallista voimaa Ukrainaa vastaan. Annamme Ukrainalle tukea, autamme heitä huolehtimaan itsepuolustuksestaan.Stoltenberg tapasi tänään Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban.
– Kylmä sota on ohi, ja niin ovat etupiiritkin. Putinin vaatimukset ovat perusteettomia ja vahingoittavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, Kuleba tviittasi.
Lue myös: Ruotsin puolustusministerin mukaan Venäjä uhkaa turvallisuusjärjestystä, oppositiojohtaja ottaisi mallia Suomesta
Venäjä ei aio tehdä myönnytyksiä
Venäjä ei aio tehdä neuvotteluissa myönnytyksiä Yhdysvalloille, sanoi varaulkoministeri Rjabkov eilen. Hän kuvaili keskustelua Shermanin kanssa vaikeaksi ja toisti Venäjän vaatimuksen Naton laajentamisen estämisestä.
Venäläisen uutistoimisto Ria Novostin mukaan Rjabkov sanoi pelkäävänsä, ettei Yhdysvallat ota Venäjän vaatimuksia Naton laajenemisen suhteen tosissaan. Hän viittasi Naton vuoden 2008 lupaukseen tarjota Ukrainalle ja Georgialle väylä jäsenyyteen.
– Ovatko he valmiita antamaan laillisesti sitovat takuut siitä, että tämä maa ei liity Natoon eivätkä muutkaan maat? Rjabkov sanoi.
– Minulla on tästä varsin pessimistinen ennuste.
Osapuolilla eri tavoitteet
Neuvotteluasetelmat ovat siis hankalat, sillä osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu analysoi Twitterissä neuvottelujen alkaessa, että tilanne ei näytä hyvältä.
Yhdysvallat on tehnyt selväksi, että se ei ole valmis neuvottelemaan Euroopan turvallisuusjärjestyksen kulmakivistä, kun taas Venäjä haluaa, että sen vaatimuksia käsitellään kokonaisuutena.
– Osapuolten julkiset positiot näyttävät tällä hetkellä yhteensovittamattomilta. Yhdysvaltain esittämä rajatumpi neuvotteluagenda ja sen tarjoama diplomaattinen "ulospääsytie" eivät näytä kelpaavan venäläisille, jotka ovat ilmaisseet halunsa päästä nopeaan ratkaisuun, Pesu tviittasi.
– Tilanne ei näytä hyvältä. Tilanteen eskaloituminen näyttää valitettavasti todennäköiseltä. Kyse on pitkälti siitä, milloin ja millä tavalla sekä intensiteetillä Venäjä uhkauksiaan toteuttaa. Teoriassa eskalaatio antaa mahdollisuuden myös perääntymiseen, mutta Venäjä ei näytä sitä kaipaavan.
Pesu toteaa Yhdysvaltain tehneen selväksi, ettei se hyväksy Venäjän vaatimuksia sitovista turvatakuista.
– Venäjän Yhdysvalloille ja Natolle esittämissä vaatimuslistoissa on myös kohtia, joista länsi on valmis keskustelemaan. Venäjä on kuitenkin tehnyt selväksi, että se ei hyväksy ’rusinat pullasta’ -lähestymistapaa. Se haluaa, että sen vaatimuksia käsitellään kokonaisuutena, Pesu kirjoittaa.
Yhdysvallat pyrkii vakuuttamaan eurooppalaiset
Yhdysvallat on pyrkinyt vakuuttamaan eurooppalaisia liittolaisiaan siitä, ettei se sovi niiden turvallisuusasioista kahden kesken Venäjän kanssa. Yhdysvallat on viestittänyt voivansa keskustella Venäjän kanssa maiden ohjusjärjestelmistä ja sotaharjoituksista.
Varaulkoministeri Sherman paalutti Yhdysvaltain linjaa tänään neuvottelujen alkaessa.
– Yhdysvallat kuuntelee Venäjän huolenaiheita ja kertoo omistaan, mutta olemme tehneet selväksi, ettemme keskustele Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisiamme ja kumppanejamme, Sherman tviittasi.
Yhdysvallat varoittanut hyökkäyksen seurauksista
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat puhuneet kahdesti puhelimitse viime viikkoina. Biden on varoittanut Putinia vakavista seurauksista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Mahdollisina sanktioina hyökkäyksestä on väläytelty muun muassa Venäjälle tärkeän Nord Stream 2 -kaasuputken hyllyttämistä tai jopa Venäjän sulkemista ulos kansainvälisestä pankkijärjestelmästä.
Venäjä on viime viikkoina sijoittanut kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan vastaisen rajan tuntumaan, mikä on herättänyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa epäilyjä Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen valmistelusta. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.
Venäjä on sotinut Ukrainassa vuodesta 2014, jolloin se miehitti Krimin ja aloitti Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisen sodassa Kiovan keskushallintoa vastaan. Konfliktissa on kuollut yli 13 000 ihmistä.