MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa tiistaina 14. maaliskuuta 2023.
|
23.37: Venäjän suurlähettiläs: Venäjä ei halua yhteenottoa Yhdysvaltojen kanssa
CNN:n mukaan Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläs Anatoli Antonov on kertonut tänään, ettei Venäjä halua "vastakkainasettelua" Yhdysvaltojen kanssa. Antonov kutsuttiin Yhdysvaltain ulkoministeriöön puhutteluun sen jälkeen, kun venäläishävittäjä törmäsi yhdysvaltalaislennokkiin Mustallamerellä.
– Emme halua luoda tilannetta, jossa Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen välille voi syntyä tahattomia yhteenottoja tai välikohtauksia, Antonov sanoi.
CNN:n mukaan Antonov oli ulkoministeriössä hieman yli puoli tuntia.
Antonov kertoi, että apulaisministeri Karen Donfried välitti Yhdysvaltojen huolen välikohtauksesta. Antonov oli tuonut keskustelussa ilmi erimielisyytensä tapahtuneesta.
– Minusta näyttää siltä, että se oli rakentava keskustelu tästä asiasta. Olen kuullut hänen huomautuksensa. Toivon, että hän on ymmärtänyt mainitsemani asiat, Antonov sanoi vastauksena CNN:n kysymykseen.
Antonov kiisti Venäjän puolustusministeriön mukaisesti, että venäläinen hävittäjä olisi joutunut kosketuksiin lennokin kanssa.
Hän väitti myös, että Venäjä "oli ilmoittanut tästä alueesta, joka oli määritelty erityiseksi sotilasoperaation vyöhykkeeksi".
– Olemme varoittaneet, ettei sinne saa mennä, ettei sinne saa tunkeutua, Antonov sanoi ja kysyi, miten Yhdysvallat reagoisi, jos venäläinen lennokki tulisi lähelle New Yorkia tai San Franciscoa.
20.56: Naton nimettömät lähteet: Lennokin pudotus ratkaistaneen diplomaattiteitse
Myös sotilasliitto Naton nimettömät diplomaattilähteet ovat vahvistaneet yhdysvaltalaislennokkiin liittyvät tapahtumat Mustallamerellä uutistoimisto AFP:lle. Lähteet eivät kuitenkaan uskoneet, että tapahtumat johtavat laajempaan eskalaatioon.
Toinen nimetön länsimainen lähde taas totesi AFP:lle, että asia ratkaistaan todennäköisesti diplomaattiteitse.
Tilanne Mustallamerellä on käynyt jännittyneemmäksi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan.
20.51: Venäjän puolustusministeriö: Venäläishävittäjät eivät olleet kosketuksissa lennokin kanssa
Venäjän puolustusministeriö kertoo venäläisen uutistoimisto Tassin välityksellä, etteivät venäläishävittäjät olleet kosketuksissa yhdysvaltalaisen lennokin kanssa. Venäjä väitti lennokin pudonneen "jyrkän manööverin" seurauksena.
– Venäläiset hävittäjät eivät käyttäneet koneessa olevia aseitaan, eivätkä joutuneet kosketuksiin lennokin kanssa. Hävittäjät palasivat turvallisesti kotikentälleen, puolustusministeriö kertoi Tassin mukaan. (Reuters)
20.36: Yhdysvallat kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun
Yhdysvallat kutsuu Venäjän suurlähettilään puhutteluun Mustallamerellä tapahtuneen venäläishävittäjän ja yhdysvaltalaisen Reaper-lennokin törmäyksen johdosta. Asiasta kertoi Reutersille Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Ned Price.
Pricen mukaan Yhdysvaltain Moskovan-suurlähettiläs on välittänyt voimakkaan viestin Venäjän ulkoministeriölle.
19.37: Yhdysvallat moitti Venäjän toimintaa vaaralliseksi ja epäammattimaiseksi
Venäläinen Su-27-hävittäjä on törmännyt Mustallamerellä yhdysvaltalaiseen Reaper-lennokkiin. Yhdysvaltojen mukaan lennokki tuhoutui törmäyksessä ja putosi Mustaanmereen.
Yhdysvaltojen mukaan sen lennokki oli suorittamassa rutiinioperaatiota kansainvälisessä ilmatilassa, kun Venäjän hävittäjä osui siihen.
Yhdysvaltain ilmavoimien kenraalin James Heckerin mukaan "venäläisten epäammattimainen ja vaarallinen teko aiheutti lähes molempien koneiden tuhoutumisen".
Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvoston lehdistöedustaja John Kirby kertoi Yhdysvaltojen tuomitsevan Venäjän harkitsemattomat toimet Mustallamerellä. Kirby kuvasi toimintaa "huomionarvoisen vaaralliseksi ja epäammattimaiseksi".
17.51: Venäjän iskussa Kramatorskiin kuoli ainakin yksi
Venäjä teki tänään siviiliuhreja vaatineen iskun Kramatorskin kaupunkiin Itä-Ukrainassa, kertoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Zelenskyin mukaan ainakin yksi ihminen kuoli ja kolme haavoittui iskussa, jossa vahingoittui kuusi rakennusta.
– Pahan valtakunta jatkaa taisteluaan siviilejä vastaan, Zelenskyi sanoi.
Viime vuoden huhtikuussa ohjusisku Donetskin alueella sijaitsevan Kramatorskin rautatieasemalle tappoi kuutisenkymmentä Venäjän hyökkäystä pakenemassa ollutta siviiliä. Helmikuussa kolme ihmistä kuoli ja 20 haavoittui, kun venäläisohjus osui kaupungin keskustaan.
Venäjä pyrkii valloittamaan koko Donetskin alueen, jonka se kertoi viime vuonna liittäneensä osaksi Venäjää. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut alueliitosta. (STT)
17.46: Alankomailta aseapua Ukrainalle
Alankomaiden puolustusministeriö tiedotti tänään, että Alankomaat antaa Ukrainalle aseapuna miinanraivaajia, erityisesti droneja havaitsevia tutkia sekä M3-siltajärjestelmän, kertoo Reuters.
16.53: Puola: Voimme toimittaa MiG-hävittäjiä Ukrainalle viikoissa
Puolan pääministeri Mateusz Morawieckin mukaan Puola voisi toimittaa Ukrainalle MIG-hävittäjiä seuraavien 4–6 viikon aikana, kertoo The Guardian.
16.05: Putin: Ukrainassa taistellaan Venäjän olemassaolosta
Venäjän presidentti Vladimir Putin on pitänyt tänään puheen ilmailutehtaan työntekijöille. Putin sanoi puheessaan, että Venäjän valtiollinen olemassaolo on panoksena Ukrainassa käytävässä sodassa.
Putin toisti väitettään siitä, että länsi pyrkii hajottaamaan Venäjän.
– Meille tämä ei ole geopoliittinen tehtävä, vaan tehtävänä on Venäjän valtiollisen aseman säilyttäminen ja edellytysten luominen maan ja lastemme tulevalle kehitykselle, Putin sanoi.
Asiasta kertoo The Guardian.
15.07: Ukrainan presidentin kanslia: Bahmutin puolustamista jatketaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja maan ylin sotilasjohto ovat päättäneet jatkaa Barmutin kaupungin puolustamista, kertoo Ukrainan presidentin kanslia. (Reuters)
13.25: YK: Neuvottelut Ukrainan viljanvientisopimuksesta jatkuvat Venäjän suostuttua sopimuksen lyhyeen jatkoon
Ukrainan viljanvientisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Venäjän suostuttua sopimuksen jatkamiseen, YK ilmoitti tänään.
Venäjä kuitenkin ilmoitti sopimuskaudeksi vain 60 päivää käytännöksi tätä ennen muodostuneen 120 päivän sijasta.
YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) tiedottaja Jens Laerke ilmoitti lehdistölle, että YK tekee kaikkensa säilyttääkseen Ukrainan viljanvientisopimuksen "eheyden ja varmistaakseen sen jatkumisen". YK pyrkii tähän jatkamalla neuvotteluita kaikkien osapuolten kanssa eri tasoilla.
Ukraina on pystynyt kuljettamaan monelle köyhälle maalle elintärkeitä viljalastejaan sodan aikana Mustanmeren kautta. (STT)
12.05: Liettua totesi Wagner-ryhmän terroristijärjestöksi
Liettuan parlamentti päätti yksimielisessä äänestyksesessään venäläisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin olevan terroristijärjetö. Sen katsotaan toteuttavan järjestelmällisiä rikollisia hyökkäyksiä Ukrainassa. Wagner-ryhmän perustaja ja omistaja on Venäjän presidentti Vladimir Putinin läheinen liittolainen. (Reuters)
11.37: Ukraina pyytää VR:ltä Allegro-junia
Ukrainan rautatieyhtiö Ukrzaliznytsja on pyytänyt Suomea luovuttamaan sille neljä Allegro-junaa. VR sai tiedon pyynnöstä tänään.
Ukrzaliznytsjan toimitusjohtaja tapasi pääministeri Sanna Marinin (sd.) Kiovassa henkilökohtaisesti viime viikolla. (STT)
Lue lisää: Ukrainan rautatieyhtiö on pyytänyt Suomea luovuttamaan sille neljä Allegro-junaa – pyyntö esitettiin Marinille Kiovassa viime viikolla, VR sai tiedon luovutuspyynnöstä tänään
10.59: Peskov: Emme tunnusta Kansainvälistä rikostuomioistuinta
Venäjän tiedottaja Dmitri Peskov totesi Venäjän valtiollisen uutistoimisto TASS:in mukaan, ettei Venäjä tunnusta Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) toimivaltaa.
Hän esitti lausuntonsa, kun häneltä kysyttiin uutisoinnista siitä, että rikostuomioistuin olisi esittänyt ensimmäiset etsintäkuulutuksensa Venäjän kansalaisiin Ukrainan sodan tapahtumiin liittyen.
Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin, kuten sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai joukkotuhontaan.
9.51: Ukraina iski Venäjän asemiin ja sotilas menetti kaverinsa – Drone kuvasi, kun taistelija kerää toverinsa tavarat
Ukrainan puolustusministeriö julkaisi uutta drone-videomateriaalia Bahmutin lähmaastosta, jossa on käyty raskaita taisteluita kuukausien ajan.
Venäläissotilaat hakivat maastosta mitä ilmeisimmin suojaisaa paikkaa itselleen. Ukrainan joukot huomaavat tämän, ja avaavat tulen venäläisten leiriin.
Video näyttää, kuinka venäläissotilas menettää useita kanssataistelijoita viereltään. Drone tallensi, kun yksin jäänyt sotilas alkaa kerätä maassa makaavan kanssataistelijan tavaroita.
Ukrainan puolustusministeriö käyttää tiedotteessaan sanaa "looting", mikä viittaa venäläissotilaan ryöstävän kaverinsa varusteet. Sotilaan motiivista on kuitenkaan pelkän videon perusteella vaikea sanoa varmuudella.
Puolustusministeriön mukaan iskun suoritti tykistö yhteistyössä Ukrainan rajavartijoiden kanssa.
Venäjä on alkuvuoden aikana tehnyt laajoja hyökkäyksiä pitkin Itä-Ukrainaa saavuttamatta kuitenkaan merkittäviä läpimurtoja.
1:26
Ukraina iski venäläisten asemiin Bahmutissa – drone kuvasi, kun yksi taistelijoista kerää tovereidensa tavaroita.
9.22: Brittitiedustelu: Venäjän tykistö on nyt äärimmäisellä säästöliekillä ammuspulan vuoksi
Venäjän armeija joutuu tällä hetkellä säännöstelemään äärimmäisen tiukasti tykistönsä käyttöä monilla rintamalohkoilla, väittää Britannian puolustusministeriö tiedustelupäivityksessään.
Syynä on Britannian mukaan yksinkertaisesti Venäjän ammuspula.
Tykistön ammuspula on Venäjän kannalta erityisen ongelmallinen siksi, että maan suosima tapa käydä sotaa on viimeistään toisesta maailmansodasta lähtien nojannut erittäin voimakkaaseen epäsuoran tulen käyttöön.
Esimerkiksi viime vuoden kevään ja kesän aikana Venäjä käytti taktiikkaa, jota Maanpuolustuskorkeakoulun johtaja Petteri Kajanmaa kuvasi "tulijyräksi". Siinä epäsuora tuli myllertää puolustusasemia, jonka jälkeen panssarijoukot työnnetään eteenpäin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Venäjän 152 millinen haupitsi Etelä-Ukrainassa joulukuussa 2022.
Venäjän ammusvarastoja on nakertanut paitsi runsas kulutus niin myös Ukrainan iskut, joita se on tehnyt esimerkiksi tarkoilla pitkän kantaman HIMARS-raketinheittimillä.
Ukraina moukaroi HIMARS-raketeilla Venäjän keskitettyjä ammusvarastoja eritoten viime kesänä. Iskujen tehosta kertoo omaa kieltään se, että Venäjä on sittemmin raporttien mukaan sekä hajauttanut ammuksiaan että vetänyt varastojaan kauemmas rintamalta.
– Venäjä lähes varmasti joutuu turvautumaan vanhoihin ammuksiin, jotka on aiemmin todettu käyttöön sopimattomiksi, Britannia väittää.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ukraina on mielellään esitellyt tuhoisasti hyödyntämiään pitkän kantaman HIMARS-raketinheittimiä, joilla se on iskenyt erityisesti ammusvarastoja ja komentokeskuksia vastaan. Ukrainan armeijan julkaisema video on kesäkuulta 2022.
8.48: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 740 sotilasta ja 10 panssarivaunua
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 740 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 10 panssarivaunua, 15 panssariajoneuvoa ja 18 tykkiä tai raketinheitintä.
Juttu jatkuu tviitin jälkeen.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Ukrainan armeijan panssarivaunu Bahmutin kaupungin tienoilla helmikuun lopulla. Kuvassa näkyy myös koiranpentu. Lemmikkieläimet ovat aina olleet sotakuvaajien suosiossa.
8.10: ISW: Venäjän uudet rynnäkköryhmät eivät ole loistaneet taisteluissa
Venäjän armeijan raportoidaan käyttäneen uusia niin sanottuja rynnäkköryhmiään toisistaan poikkeavilla tavoilla erilaisissa taktisissa tilanteissa, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.
Ukrainalaisen reserviupseerin tietojen mukaan rynnäkköryhmät on liitetty pataljooniin, rykmentteihin ja prikaateihin. Niiden koko vaihtelee komppaniasta vahvistettuun pataljoonaan.
Laajemmin rynnäkköryhmien kokoonpanosta, käytöstä ja historiasta voit lukea täältä.
Venäjän kerrotaan muodostavan väliaikaisia rynnäkköryhmiä tarpeen mukaan. Näiden ryhmien raportoidaan usein vetäytyvän ensitappioiden jälkeen, eikä niiden toiminta ole kerännyt kehuja myöskään koordinaation ja kommunikoinnin suhteen, ISW toteaa.
– Rynnäkköryhmillä on todennäköisesti vaikeuksia hyökätä mekanisoidusti Ukrainan avoimessa maastossa, ISW kirjoittaa.
ISW:n mukaan Venäjän armeija todennäköisesti yrittää nyt keskittää taisteluvalmiita osastojaan vakinaisiin yksiköihin. Samalla raskaita tappioita kärsineitä joukkoja pyritään viemään kauemmas taktisesti tärkeistä taisteluita.
Venäjä on alkuvuoden aikana tehnyt laajoja hyökkäyksiä pitkin Itä-Ukrainaa saavuttamatta kuitenkaan merkittäviä läpimurtoja.
Ukrainan sotilas Bahmutin alueella maaliskuussa 2023.
6.07: Venäjä-mieliset sotakommentaattorit: Ukrainalla ehkä paukkuja kahteen keväthyökkäykseen
Venäjä-mieliset sotakommentaattorit ovat viime aikoina spekuloineet Ukrainan mahdollisen kevätvastahyökkäyksen suunnalla, voimalla ja ajankohdalla.
Länsimaisten sotilasasiantuntijoiden keskuudessa näyttää olevan vahva yksimielisyys siitä, että Ukrainan vastahyökkäys suuntautuu etelään.
– On selvää, että (Ukrainan) ratkaiseva hyökkäys voi tapahtua vain etelässä. Se on selvää kaikille, jotka vilkaisevat karttaa, muotoili asian sotilasanalyytikko, CNA:n Russia Studies -ohjelman johtaja Michael Kofman ukrainalaismedia The Kyiv Independetille.
Venäjä-mieliset sotakommentaattorit ovat pääosin samaa mieltä. Hyökkäyksen arvellaan suuntautuvan joko kohti Melitopolia tai Mariupolia.
Amerikkalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan jotkut kommentaattorit ovat väittäneet, että Ukrainalla voi olla tarpeeksi joukkoja tekemään kaksi vastahyökkäystä. Spekulaatioissa sen arvellaan tapahtuvan joko niin ikään Etelä-Ukrainassa tai Harkovan alueella.
Viime syksynä Ukraina hyökkäsi ensin Etelä-Ukrainan Hersonin alueella ja sen jälkeen yllättäen Koillis-Ukrainassa Harkovan alueella.
Sodan vuosipäivän tiimoilla Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov totesi julkisesti, että "edessä on vastahyökkäys". Hyvä kun oli mikrofonista virta suljettu, kun Ukrainan tiedustelupalvelun pomo Vadym Skibitsky kiirehti sanomaan, että maan armeija on valmis hyökkäämään keväällä.
Skibitsky "paljasti" myös vastahyökkäyksen strategisen tavoitteen: Iskeä kiila Etelä-Ukrainaan kaivautuneiden venäläisjoukkojen rintamaan. Käytännössä Ukraina siis pyrkisi katkaisemaan Venäjän maayhteyden Krimin niemimaalle ja jakamaan Kremlin sotajoukot kahtia.
Nähtäväksi jää, kuinka paljon Ukrainan etukäteisviestinnässä on mukana totuutta ja kuinka paljon hämäystä.
Lue lisää: Venäjän sotakommentaattorit: Ukrainalla voi olla voimia kahteen keväthyökkäykseen
Ukrainalaissotilaita Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin lähellä maaliskuussa 2023.
Lue myös: Ukrainan ratkaiseva vastahyökkäys voi tapahtua vain yhdessä suunnassa – "Selvää kaikille, jotka vilkaisevat karttaa"
Maanantai 14.3.
20.49: Italia: Siirtolaisilmiön räjähdysmäinen kasvu osa Venäjän strategiaa
Italian hallitus sanoi maanantaina, että Välimeren ylittävien siirtolaisveneiden määrän kasvun takana olisi palkkasoturiryhmä Wagner osana Venäjän strategiaa. Asiasta kirjoittaa uutistoimisto Reuters.
– Mielestäni on nyt turvallista sanoa, että Afrikan rannoilta lähtevän siirtolaisilmiön räjähdysmäinen kasvu on osa selkeää hybridisodankäynnin strategiaa, jota Wagnerin osasto toteuttaa käyttämällä huomattavaa painoarvoaan joissakin Afrikan maissa, sanoi Italian puolustusministeri Guido Crosetto lausunnossaan.
Maan sisäministeriön mukaan Italiaan on saapunut tänä vuonna jo noin 20 000 ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan siirtolaisia oli saapunut 6 100.
Viime viikonloppuna Italian rannikkovartiosto pelasti yli tuhat siirtolaista merihädästä ja maaliskuussa Italialaisviranomaiset pelastivat Välimereltä satoja siirtolaisia. Helmikuussa yli 70 ihmistä kuoli, kun Turkista lähtenyt vene upposi myrskyisessä säässä.
Wagner-päällikkö Jevgeni Prigozhin sanoi Telegram-kanavallaan julkaistussa, kirosanoja sisältävässä ääniviestissä: "Meillä ei ole aavistustakaan siirtolaiskriisistä, emme piittaa siitä".
Wagnerin joukkoja on syytetty toiminnasta useissa Afrikan maissa kuten Libyassa, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
19.08: YK ja Venäjä keskustelevat Mustanmeren viljasopimuksen jatkamisesta
YK ja Turkki pääsivät viime heinäkuussa sopimukseen Ukrainalle tärkeän viljanviennin käynnistämisestä sen jälkeen, kun Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittama hyökkäys oli pysäyttänyt kauppamerenkulun Mustanmeren alueella.
Nykyinen voimassa oleva sopimus päättyy 18. maaliskuuta, ja sitä voidaan jatkaa vain Venäjän luvalla. Sopimuksella on pyritty estämään maailmanlaajuinen elintarvikekriisi sallimalla ukrainalaisen viljan turvallinen vienti kolmesta Ukrainan satamasta.
Venäjä on ilmoittanut suostuvansa sopimuksen jatkamiseen, jos sen omaan vientiin vaikuttavia rajoituksia poistetaan.
Venäjän mukaan lännen asettamat rajoitukset eivät ole suoraan kohdistuneet maan maatalousvientiin, mutta muun muassa maksuliikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuvat pakotteet ovat rajoittaneet Venäjän omien viljojen ja lannoitteiden vientiä.
Monet diplomaatit ovat uutistoimisto Reutersin mukaan optimistisia sen suhteen, että sopimusta jatketaan.
Venäjän valtiollisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan Venäjä ei vastusta Mustanmeren viljasopimuksen jatkamista, mutta vain 60 päivän ajaksi, kirjoittaa Reuters.
17.13: NY Times: Kansainvälinen rikostuomioistuin on syyttämässä Venäjää sotarikoksista
Kansainvälinen rikostuomioistuin on syyttämässä Venäjää ukrainalaislasten sieppaamisesta sekä hyökkäyksistä siviilikohteisiin, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti The New York Times.
Kyseessä on ensimmäiset kansainvälisen tason syytteet sodan alkamisen jälkeen. Syytteiden mukaan Venäjä olisi siepannut ukrainalaislapsia ja lähettänyt näitä Venäjälle uudelleenkoulutusleireille sekä kohdistanut hyökkäyksiä tarkoituksellisesti siviilikohteisiin.
Tuomioistuin on lehden lähteiden mukaan hakemassa pidätysmääräyksiä useille henkilöille. Syyttäjänvirasto ei ole vahvistanut pidätysmääräyspyyntöjä.
Toistaiseksi ei ole tiedossa keitä teoista syytetään. Joidenkin diplomaattien ja asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että yksi syytetyistä olisi Venäjän presidentti Vladimir Putin, sillä tuomioistuin ei tunnusta valtionpäämiehen koskemattomuutta tapauksissa, joihin liittyy sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhia.
Oikeudenkäynnin toteutumisen mahdollisuutta pidetään kuitenkin pienenä, sillä tuomioistuin ei käsittele juttuja ilman syytettyjen läsnäoloa. Venäjän ei myöskään uskota luovuttavan epäiltyjä henkilöitä oikeudenkäyntiin.
Venäjä on kiistänyt syytökset sotarikoksista, mutta sekä kansainväliset että ukrainalaiset tutkijat ovat keränneet näyttöä Venäjän tekemistä julmuuksista sodan alusta lähtien.
Lisää maanantain tapahtumia löytyy täältä.