Venäjä on voinut tyriä puolustusasemansa – Putinin sotilaat eivät ole pysäyttäneet Ukrainaa kuukauteen, ISW arvioi

Ukrainan eteneminen on ollut Länsi-Zaporizhzhjassa hidasta, mutta tasaista. 

Näin siitä huolimatta, että Venäjä on siirtänyt alueella yksiköitä muilta rintamilta. Toisaalta myös Ukraina on tuonut alueelle yksiköitä, joita sen tiettävästi oli tarkoitus käyttää vasta, kun läpimurto oli saavutettu.

Yhdysvaltalaismedia Wall Street Journalin haastattelussa ukrainalaissotilas väitti, että alueella puolustavien venäläisjoukkojen laatu on heikko, mutta vastahyökkäyksiä tekevät venäläisyksiköt ovat vahvempia.

Venäjän vastahyökkäyksistä alueella ovat vastanneet pääosin laskuvarjojääkärit ja Spetsnaz-erikoisjoukot, ISW arvioi. Itä-Ukrainassa Venäjä sen sijaan on tehnyt vastahyökkäyksiä ilman kunnon suunnitelmia ja valmisteluita, väittävät venäläislähteet.

Lue lisää: Venäläislähteet: Putinin maavoimien hyökkäykset "hysteerisiä ja heikkoja" – tykistökin ampuu suutareita

Torstaina uutisoitiin, että Ukrainan armeija on onnistunut työntämään rynnäkköpanssarivaunuja ja panssariajoneuvoja Venäjän panssariesteiden ohi Länsi-Zaporizhzhjassa.

Paikallistetussa videossa näkyy Ukrainan saksalaisvalmisteisia Marder-rynnäkköpanssarivaunuja ja yhdysvaltalais-kanadalaisia Stryker-panssariajoneuvoja hyökkäämässä Verboven kylän länsipuolella Etelä-Ukrainassa.

ISW:n mukaan kyseiset panssarit havaittiin alueella, joka on Venäjän tämänhetkisen puolustuslinjan viimeisen osan takana.

– Tämä viittaa siihen, että ukrainalaiset ovat varmistaneet kahden ensimmäisen puolustuslinjan murtamisen siinä määrin, että he voivat viedä ajoneuvoja sen läpi, ISW arvioi.

Murron varmistamisella tarkoitetaan ISW:n mukaan tässä tapauksessa sitä, että Ukraina on todennäköisesti pystynyt vaientamaan Venäjän tykistön ja muun panssarintorjunnan siinä määrin, että ajoneuvot on tuotu eteenpäin. 

Lue myös: Der Spiegel: Ukraina kieltäytyi Saksan Leopard-tankeista

Ukraina pyrki vastahyökkäyksen alussa murtoihin panssarirynnäköillä, mutta vaihtoi sittemmin taktiikkaa jalkaväkivetoisemmaksi.

Panssaprikaatin ex-komentaja, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) kirjoitti Panssari-lehdessä tämän ainakin osittain johtuneen siitä, ettei Ukraina tehnyt tai kyennyt tekemään keskitettyjä pataljoonan tai prikaatin kokoisia operaatioita.

– Hyökkäykset olivat etupäässä komppaniatason hyökkäyksiä, jotka pysähtyivät nopeasti tappioiden kasvaessa, Toveri kirjoitti.

Kuka puolustaa toista linjaa, jos ketään ei ole jäljellä?

Venäjän eri puolustuslinjoista ja niihin tehdyistä murroista on uutisoitu viime viikkoina ristiriitaisesti. 

Esimerkiksi brittilehti Guardian väitti syyskuun alussa Ukrainan tehneen läpimurron, kun kyse oli käytännössä siitä, että Ukraina on murtanut Venäjän Länsi-Zaporizhzhjan ensimmäisen puolustuslinjan. Tämän tulkitseminen läpimurroksi oli sotatieteilijä Ilmari Käihkön mielestä "propagandatemppu". 

Ukraina puolestaan on mieluusti nimittänyt Venäjän Länsi-Zaporizhzhjan ensimmäistä puolustuslinjaa sen pääpuolustuslinjaksi. Väitettä on perusteltu sillä, että Venäjä on käyttänyt merkittävän määrän resursseja ja reservejä sen puolustamiseen.

Ukrainalaiskenraalit ovatkin väittäneet, että ensimmäisen linjan murtaminen oli vaikein pala ja toisen linjan murtamisen pitäisi olla helpompaa, kirjoittaa ukrainalaismedia Kyiv Independent.

Pääpuolustuslinjan määritelmää on hämärtänyt myös se, että Venäjä on käyttänyt syviä puolustusasemiaan ennakko-odotusten vastaisesti. 

Kyiv Independentin mukaan Venäjä on rakentanut satoja kilometrejä "päteviä, monikerroksisia linnoitteita", jotka soveltuvat hyvin joustavaan puolustamiseen. Siitä huolimatta Venäjä taisteli kuukausia ensimmäisen varsinaisen puolustuslinjan etupuolella, lehti kirjoittaa. 

Syvyyteen rakennetussa puolustuksessa ensimmäiset asemat on käytännössä tarkoituskin menettää. Niiden tehtävä on lähinnä hidastaa vihollista.

– Puolustus luotti siihen, että venäläiset voivat vetäytyä. Mutta jos ei ole jäljellä ketään, joka voi vetäytyä ensimmäiseltä linjalta, kuka sitten puolustaa toista linjaa, sanoi ajatushautomo Center for Defense Strategiesille työskentelevä ukrainalaiseversti evp. Viktor Kivliuk Kyiv Independentille 14. syyskuuta julkaistussa artikkelissa.

– Venäjä on rakentanut puolustuksen syvyyteen Etelä-Ukrainassa, mutta suurimman osan Ukrainan vastahyökkäyksen kestosta se ei ole hyödyntänyt sitä, sanoo puolestaan sota-asiantuntija Michael Kofman.

Lue myös: Venäjä: Ukraina on tehnyt ohjushyökkäyksen laivaston päämajaan Krimillä

Surovikinin rakensi, Gerasimov komentaa

Etelä-Ukrainan puolustuslinja alettiin toden teolla rakentaa viime syksynä, jolloin kenraali Sergei Surovikin komensi Venäjän Ukrainassa taistelevia joukkoja. 

Nyt venäläisiä johtaa pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov, joka ei näytä käyttävän puolustuslinjoja Surovikinin suunnitelmien mukaisesti, Kyiv Independent kirjoittaa.

Kilometrien sijaan Venäjä on nyt käyttänyt kalustoa ja sotilaita pysäyttääkseen ukrainalaisjoukot, lehti katsoo. Kyiv Independent arvioikin, että kyse saattaa olla siitä, ettei Gerasimov jaa Surovikinin näkemystä siitä, miten puolustustaistelua käydään.

Sota-asiantuntija Kofman epäilee, että Venäjän sodanjohto saattaa pelätä, että vetäytyminen voisi johtaa samanlaiseen tilanteeseen, mikä nähtiin Harkovan alueella viime syksynä. Siellä ohuesti miehitetyt venäläislinjat romahtivat ja Ukraina valtasi nopeasti suuria alueita takaisin.

Eversti evp. Kivliukin päätelmä taas on, että Länsi-Zaporizhzhjaa puolustavan Venäjän 58. armeijan komentajat avasivat oppikirjan ja noudattivat ohjeita.

– Oppikirjassa sanotaan, että rakenna kolme puolustuslinjaa, joten he tekivät niin. Kirjassa todetaan myös, että kaksi kolmasosaa joukoista pitää sijoittaa ensimmäiselle linjalle ja kolmasosa loppuihin, joten he tekivät näin.

Lue myös: Venäläislähteet: Putinin armeijan maavoimien hyökkäykset "hysteerisiä ja heikkoja" – tykistökin ampuu suutareita

"Hyvä mennä takaisin kartalle"

Sekä ukrainalais- että länsiviranomaiset ovat myöntäneet, ettei Ukrainan 4. kesäkuuta Etelä-Ukrainassa alkanut vastahyökkäys ole sujunut odotusten tai toiveiden mukaisesti.

Ongelmia Ukrainalle ovat aiheuttaneet muun muassa aselajien yhteistyön köhiminen, Venäjän runsaat miinoitteet ja ilmaherruuden puute.

– Se on aina hyvä mennä takaisin kartalle ja katsoa, paljonko nykyisiltä linjoilta on matkaa Tokmakiin, Melitopoliin, Mariupoliin ja Asovanmeren rannalle, sotatieteilijä Käihkö sanoi MTV Uutisille syyskuun alussa.

Päätavoitteena pidetylle Asovanmerellä on nykyisestä rintamalinjasta lyhimmilläänkin noin 90 kilometriä, Tokmakiin 20 ja Melitopoliin 70 kilometriä.

Lue myös: Panssarivaunujen kaksinkamppailu Ukrainassa: Tankkien lähitaistelu päättyy videolla räjähdykseen