Ukrainan armeijan vastahyökkäyksen tämänhetkinen tavoite on murtaa ensimmäiset puolustusasemat ja pakottaa Venäjä sitomaan reservejään taisteluun, sanoo kenraalimajuri evp. Pekka Toveri MTV Uutisten puhelinhaastattelussa.
Ukrainan hyökkäyskärkien tiellä on miinakenttiä, juoksuhautoja, panssariesteitä, tykistöä ja kaikkea muuta tappavaa, jonka ainoa tarkoitus on tehdä ukrainalaissotilaista sankarivainajia.
Venäjä on rakentanut näitä puolustusrakenteita Etelä-Ukrainaan monin paikoin 20–30 kilometrin syvyyteen. Tarkemmin venäläislinnoitteista voi lukea täältä.
Läpi on silti mentävä, jos Ukraina aikoo lohkoa maata miehittivät venäläisjoukot kahtia ja katkaista Kremlin maasillan Krimille. Se on Ukrainan vastahyökkäyksen ilmeisin ja ennakoiduin tavoite.
– Hidasta ja tuskallista hommaa, mutta sitä Ukrainan armeijan pitää nyt tehdä, sanoo panssariprikaatin ex-komentaja, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.).
"Panssaribordelli": Tuhoutunutta, vaurioitunutta ja hylättyä Ukrainan panssarikalustoa Zaporizhzhjan alueella. Etualalla oleva panssari on saksalaisvalmisteinen Leopard 2A6-taistelupanssarivaunu. Kuvassa näkyy myös useita yhdysvaltalaisvalmisteisia Bradley-rynnäkköpanssareita. Kuva on Venäjän puolustusministeriön 10. kesäkuuta julkaisema.
Kenraalimajuri evp. Toverin arvio on, että Venäjän hyökkäys on yhä tunnusteluvaiheessa. Saavutettua menestystä on kuvailtu taktiseksi eli toisin sanoen laajoja läpimurtoja ei ole nähty, eikä välttämättä yritettykään.
Toverin mukaan linnoitettujen asemien murtamisessa ei ole "oikotietä onneen".
– Jos tekee leveän lauttahyökkäyksen, tuhoaa siinä vain kalustonsa. (Miina)sulutteista on päästävä läpi, jotta voi levittäytyä, Toveri sanoo.
Panssariasiantuntija, everstiluutnantti (evp.) Olli Dahl on MTV Uutisten puhelinhaastattelussa samaa mieltä. Jos linnoitteiden ohi päästään, ovat panssarijoukot omimmillaan.
– Ne pystyvät hyödyntämään liikkuvuuttaan ja pääsevät siihen ympäristöön, johon ne on tehty toimimaan.
Ukrainan vastahyökkäys Etelä-Ukrainan Zaporizhzhjan ja Donetskin alueilla. Kartta: The War in Ukraine -tilannekartta (Emil Kastehelmi/John Helin/Eerik Matero & OSINT-tiimi).
Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Malyar väitti maanantaina, että Ukraina on edennyt kuuden ja puolen kilometrin syvyyteen Donetskin ja Zaporizhzhjan alueilla. Yhteensä Ukraina sanoo vallanneensa takaisin noin 90 neliökilometriä Venäjän miehittämiä Ukrainan alueita.
Malyarin mukaan Ukraina on ottanut takaisin yhteensä seitsemän asutuskeskusta. Yksi kylistä on Blahodatne, jonka takaisinvaltauksesta Ukraina on julkaissut alla olevan videon.
1:21
Ukrainan armeija julkaisi videon, jossa maan armeijan sotilaat väitetysti vievät lipun Blahodatnen kylän rakennukseen.
Vaikka huomio on pitkälti siirtynyt rintaman eteläosiin, on Ukraina jatkanut vastahyökkäystään myös Bahmutin ympäristössä. Ukraina on julkisesti väittänyt, että sen tavoite on piirittää Bahmut.
Ukrainan itäisten joukkojen tiedottaja, eversti Serhi Cherevatyi väittikin maanantaina maan joukkojen edenneen Bahmutin sivustoilla 250–700 metriä.
Venäläislähteet ovat omalta osaltaan myöntäneet osan Ukrainan etenemisväitteistä, mutta maan puolustusministeriö on kuitenkin väittänyt Ukrainan hyökkäysten tähän mennessä epäonnistuneen.
Itä-Ukrainan rintamatilanne Bahmutin ja Donetskin välisellä alueella 12. kesäkuuta.
Pääsuunta selviää parissa viikossa
Ukrainan tiedetään hyökkäävän ainakin kolmella pääsuunnalla: Zaporizhzhjassa, Donetskissa ja Bahmutissa.
– Joku näistä kolmesta on se, jossa pyritään menestykseen, jos edellytykset siihen löytyvät. Yhä näyttää tiedusteluhyökkäyksiltä, Toveri arvioi.
– Ei ole nähty keskitettyä voimankäyttöä. Näkyy maksimissaan kompanian hyökkäyksiä. Pataljoona on minimi, jolla tehdään vaikutusta. Se, mihin isolla voimalla isketään, selviää 1–2 viikossa, hän jatkaa.
Yhdysvaltain Euroopan joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Mark Hertling kommentoi sunnuntaina Twitterissä seuraavansa vastahyökkäyksen suhteen neljää eri aluetta Ukrainassa. Donetskin alueen lisäksi hän ei "paljastanut" muita.
Kenraalimajuri: Venäjällä kolme vaihtoehtoa
Tasavertaisten armeijoiden sotiessa hyökkääjän katsotaan tyypillisesti tarvitsevan 1–3-kertaisen ylivoiman. Jos puolustaja on linnoitetuissa asemissa, kuten Venäjä nyt monin paikoin on, voi vaadittava ylivoima olla jopa 6–8 kertainen, kirjoittaa maavoimien esikunnan everstiluutnantti Mika Mäenpää.
Kremlin sodanjohdon tilannetta tosin vaikeuttaa puolustettavan rintaman "massiivinen koko", kuten australialainen kenraalimajuri evp. Mick Ryan muotoili asian Twitterissä.
Venäläisjoukkoja painaa myös suuri talvihyökkäys, joka ei onnistunut oikein missään, paitsi omien kalusto- ja miehistötappioiden kasvattamisessa. Kreml juhli Bahmutin valtausta voittona, mutta sekin onnistui vasta kuukausien kulutustaisteluiden jälkeen.
Kenraalimajuri evp. Ryanin mukaan Venäjän Ukrainassa sotivien joukkojen komentaja Valeri Gerasimovilla on kolme vaihtoehtoa vastata Ukrainan vastahyökkäykseen.
– Ensinnäkin hän voi odottaa ja katsoa, miten Ukrainan hyökkäys kehittyy. Suurin osa ukrainalaisjoukoista on vielä irti taisteluista, Ryan kirjoittaa.
– Paras vaihtoehto Gerasimovin kannalta on pitää miehitetyt alueet, torjua Ukrainan hyökkäykset ja valmistautua Venäjän hyökkäysoperaatioihin, jotka voisivat tapahtua myöhemmin tänä vuonna, Ryan jatkaa.
Toinen vaihtoehto on käytännössä ensimmäisen kopio hyökkäysmausteella. Jos Ukrainan rintamaan jää hyökkäysten vuoksi aukkoja, voisi Gerasimov pyrkiä hyödyntämään näitä omilla iskuillaan, Ryan spekuloi. Tiedossa ei ole, millaiset reservit Venäjällä on käytössään.
– Kolmas vaihtoehto on suunnata puolustus uudelleen. Tämä olisi poliittisesti vaikea, mutta sotilaallisesti tehokas vaihtoehto. Venäjä voisi keskittyä puolustamaan Krimiä ja Donbassia.
Koska Ukrainan vastahyökkäys on vasta alussa, Gerasimov tuskin tekee radikaaleja ratkaisuja lähitulevaisuudessa, Ryan kirjoittaa.
1:00
Ukraina on julkaissut videon, jossa se väittää näkyvän, miten venäläisjoukot pakenevat Zaporizhzhjan alueella vastahyökkäyksen aikana. Videon aitoutta ei ole vahvistettu.
"Panssaribordelli on aina virhe"
Venäläislähteiden julkaisemat kuvat tuhoutuneista, vaurioituneista tai hylätyistä Leopard 2 -panssareista ovat olleet Ukrainan vastahyökkäyksen ensimmäisen viikon eniten huomiota keränneet kuvat.
Suomessa erityishuomiota saivat videot ja kuvat, joissa näkyi kolme vähintään hylättyä, Suomen Ukrainalle lahjoittamaa Leopard 2R -miinanraivausvaunua.
– Kuten joku on sanonut: Sota on sarja perseelleen menneitä operaatioita. Se joka mokaa vähiten, voittaa, Toveri summaa suhtautumisensa asiaan.
Lue lisää: Menettikö Ukraina kerralla jopa puolet Suomen Leopardeista? Panssariupseerit kertovat MTV:lle, mitä dramaattisista kuvista voi päätellä
Viime viikolla Venäjä-mieliset sotakommentaattorit ja myöhemmin myös maan puolustusministeriö julkaisi kuvia, joissa pienellä alueella näkyi vaurioituneita, tuhoutuneita ja hylättyjä länsivaunuja. Nipussa näkyi sekä Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja että yhdysvaltalaisia Bradley-rynnäkköpanssareita.
Yhdysvaltalaismedia Washington Post sanoo vahvistaneensa tilanteesta levinneen ja alta löytyvän videon aitouden.
0:50
Ukrainan "Panssaribordelli" videolla. Yhdysvaltalaismedia Washington Post sanoo vahvistaneensa Venäjän puolustusministeriön julkaiseman videon aitouden. Video on julkaistu 9. kesäkuuta.
Pekka Toveri käyttää näystä termiä "panssaribordelli".
– Panssaribordelli, jossa vaunut ajetaan kasaan, on aina virhe. Jos yksi vaunu ajaa miinaan, on selvää, että siellä tosiaan on niitä miinoja. Muiden ei pitäisi sinne mennä, Toveri sanoo.
Toverin mukaan Ukrainan tähän mennessä kärsimät tappiot eivät vaikuta hyökkäystä pysäyttäviltä. Kyse on murto-osasta Ukrainalla käytössä olevasta kalustosta. Ukraina on tiettävästi varustanut vastahyökkäystä varten 12 uutta prikaatia, joista yhdeksän länsiaseilla.
Huomioitavaa myös on, että vastahyökkäyksen ensimmäisen viikon aikana mediat ja sota-asiantuntijat ovat pitkälti olleet venäläislähteiden varassa, Toveri sanoo.
Ukraina on raportoinut taistelutapahtumista niukasti, ja julkaissut vain vähän kuvamateriaalia. Viime viikolla Ukraina tosin esitti väitteitä poikkeuksellisen suurista venäläistappioista, mutta yksityiskohdista on ollut pulaa.
– Ukraina jatkaa nakertamista. Heillä on leveä ryhmitys. Uskoisin, että tavoitteena on murtaa ensimmäiset puolustusasemat ja pakottaa Venäjä sitomaan reservejään taisteluun, hän jatkaa.
Amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War kirjoitti maanantaina ukrainalaislähteisiin vedoten maanantaina Venäjän siirtäneet "taistelukykyisimmiksi" kuvattuja joukkojaan Hersonin alueelta muille alueille.
Lähempänä Hersonin kuin Harkovan taistelua
Vaikka taisteluissa on havaittu Ukrainan tuhovoimaisinta kalustoa, kuten Saksan antamia Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuja, painottaa Toveri, että pääosa ukrainan joukoista on mitä ilmeisimmin irti taisteluista.
– Jos Ukraina havaitsee, että Venäjällä on jossain vähemmän ryhmitystä, siirretään joukkoja sinne. Sitähän tämä sodankäynti on operatiivisella tasolla, hän jatkaa.
Lue lisää: Leopardit yrittävät läpimurtoa: Suomalaiset selvittivät satelliittikuvista, mitä Etelä-Zaporizhzhjassa on vastassa
Venäjän sotilaspolitiikan asiantuntija Michael Kofman puolestaan kirjoitti perjantaina, ettei vastahyökkäystä voi tuomita onnistuneeksi tai epäonnistuneeksi muutamien päivien taisteluiden jälkeen.
– Hyökkäys toteutuu viikkojen, todennäköisesti kuukausien aikana. En yritä piirtää ruusuista kuvaa. Ensivaikutelman perusteella tämä on paljon lähempänä Hersonia kuin Harkovaa, Kofman kirjoittaa.
Ukraina eteni viime syksynä Harkovan alueella nopeasti, hyvin pitkälti tyhjään tilaan, joka oli syntynyt Venäjän siirrettyä joukkojaan Hersonin alueelle, jonne Ukraina oli iskenyt aiemmin. Ukraina valtasi lopulta myös Hersonin kaupungin, mutta taisteluiden luonne alueella oli lähempänä kulutussotaa kuin salamaiskua.
Juttua päivitetty kello 14.43 seuraavilla Toverin sitaateilla: "Joku näistä kolmesta on se, jossa pyritään menestykseen, jos edellytykset siihen löytyvät. Yhä näyttää tiedusteluhyökkäyksiltä" ja "Ei ole nähty keskitettyä voimankäyttöä. Näkyy maksimissaan kompanian hyökkäyksiä. Pataljoona on minimi, jolla tehdään vaikutusta. Se, mihin isolla voimalla isketään, selviää 1–2 viikossa".