Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan 100 päivää – Mika Aaltolalta masentava arvio sodan kestosta

Sotaa Ukrainassa on käyty nyt 100 päivää. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi Twitterissä, mitä sadassa päivässä on opittu.

Aaltolan mukaan tilanne ei palaa enää takaisin lähtöruutuun sen enempää Ukrainassa, Venäjällä kuin länsimaissakaan. Nopeaa loppua konfliktille ei hänen mukaansa ole tulossa. Tulitaukoja lienee luvassa, mutta nekin lähinnä voimien kokoamiseksi.

– Sota todennäköisesti jatkuu pitkään tuhoamissotana, joka näännyttää Venäjää, mutta myös Ukrainaa, Aaltola arvioi.

"Sotilaallisten keinojen käyttö yleistynee"

Kuten sodan alusta lähtien on nähty, on Venäjä osoittautunut ennakoitua heikommaksi sodankävijäksi. Syinä ovat niin korruptio, operatiivisen suunnittelun ongelmat kuin toimimaton logistiikka. Kuilu tavoitteiden ja saavutusten välillä on jäänyt suureksi.

Samalla Venäjä on onnistunut mediatilan hallinnalla pitämään sodan kannatuksen korkeana.

– Venäjä sotajalalla ja sota yleisesti on hyväksytty Venäjän suuruuden elehtimiskeino. Tämä ei enteile hyvää tulevaisuuden kannalta. Sotilaallisten keinojen käyttö yleistynee.

Aaltola ennakoi yhteisrintaman rakoilua

Aaltola kehuu läntisten demokratioiden yhteistä tahotilaa pakotteisiin vahvaksi, mutta katsoo, että tämä liike-energia on selkeästi hiipumaan päin. Samalla yhteinen tahto hänestä rakoilee, kun sekä EU:ssa että Natossa erityisesti demokraattisesti ongelmallisimmat maat estävät sotaa hidastavia ja estäviä toimia.

Ukrainan aseistaminen kuitenkin jatkuu, koska Aaltolan mukaan "hyvin negatiiviset seuraukset Venäjän sotilaallisesta kyvystä muutella rajoja Euroopassa ymmärretään laajasti".

Yhteinen rintama ei kuitenkaan pysy ikuisesti. Maailman turhautumista sotaan ruokkii Venäjän aiheuttama kansainvälinen paine esimerkiksi estämällä viljakuljetukset Ukrainassa ja rajoittamalla erilaisten neonin kaltaisten strategisten tuotteiden saantia.

Aaltola arvioi, että hintojen ja korkojen nousu sekä inflaatio lisäävät paineita. Hän ennustaa sodan kääntyvät epäsovuksi maissa, joissa kotimaan olosuhteet ja ulkopolitiikka sekoittuvat ennakoimattomasti niin, että pandemian aikana syntynyt sisäinen ja ulkoinen epäluottamus purkautuu.

Lue myös:

    Uusimmat