Yhdysvallat, Ukraina, Ranska, Britannia ja Saksa neuvottelevat Pariisissa vielä perjantaina Ukrainan sodan lopettamisesta.
Yhdysvalloista neuvotteluissa mukana ovat ulkoministeri Marco Rubio ja Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff, joka tuo neuvottelupöytään puheenaiheeksi myös Iranin ydinohjelman.
Lue lisää: Venäjä jatkaa iskujaan Ukrainaan – ainakin kolme kuollut
Presidentti Alexander Stubbin esittämä takaraja Ukrainan tulitaukoneuvotteluille umpeutuu nyt pääsiäisenä. Toisaalta monet asiantuntijat sanovat, että tulitaukoa todennäköisempää on, että Venäjän aloittaisi uuden suurhyökkäyksen.
Globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta ei näe Venäjän suurhyökkäyksen aloitusta kovin todennäköisenä – ainakaan nyt heti.
– Mahdollista se aina on ja Venäjä varmasti kyllä suunnitteleekin vielä hyökkäystä, mutta todennäköisempää sotilaallisesta näkökulmasta sen toteutuminen olisi hieman myöhemmin keväällä tai kesällä, hän sanoo.
Lue myös: Stubbin ehdottama päivämäärä tulitauolle Ukrainassa lähestyy – onnistuuko?
Iranin ulkoministeri Moskovassa
Mutta miksi takaraja haluttiin ylipäätään asettaa?
Kullaa näkee, että takarajan asettamiselle pääsiäiseksi oli monia syitä. Yksi niistä on Ukrainan sodan ratkaisun koplaaminen Iranin ydinohjelmakysymyksen kanssa.
Yhdysvallat on lisännyt painetta Irania vastaan, ja Iranin liittolaismaa Venäjän hyödyntäminen tässä voi osoittautua ratkaisevaksi.
– Tarkoituksena on myös innoittaa Venäjää keskustelemaan Iranin kanssa ja tekemään jonkinlaisen yhteistyösopimuksen, sanoo Kullaa.
Iranin ulkoministeri vieraileekin tänään Moskovassa mukanaan kirje maan johtajalta Ali Khameneilta, kertoo uutistoimisto Reuters.
– Tämän lisäksi hyvin moninaisia neuvotteluja käydään Pariisin lisäksi myös Turkissa, Omanissa ja sitten Saudi-Arabiassa samaan aikaan. Neuvottelut tekevät asiayhtälöstä sellaisen, että Venäjällä olisi todella paljon erilaisia asioita hävittävänä, mikäli se aloittaisi uuden suurhyökkäyksen, Kullaa näkee.
Lue lisää: Tavoitteena sodan lopettaminen – Ukrainan kaksi ministeriä saapui Pariisiin
Iran heikentynyt
Yhdysvallat haluaa siis kytkeä Ukrainan rauhanprosessiin ongelmana pidetyn Iranin ydinohjelman – ongelman, jota on yritetty ratkoa jo vuosikymmeniä.
– Iran on yleensä ollut hyvin aikaansa käyttävä ulkopoliittinen tekijä, eikä ole suostunut minkäänlaisiin tekoihin yhdessä tai kahdessa kuukaudessa. Silti nyt keväällä ratkaisu saattaisi olla todennäköistä. Iraniin kohdistuva paine on maksimalisoitu Yhdysvaltojen Donald Trumpin puolesta, Kullaa sanoo.
Samaan aikaan Iran on menettänyt monella tapaa asemaansa.
– Ei ainoastaan Libanonissa, vaan sen lisäksi Iranin ilmapuolustusta on myöskin tuhottu suurella tavalla. Syyriasta on hallinto kaatunut ja Iranin hallinto on heikentynyt viimeisen vuoden aikana ja etenkin viimeisen kahden kuukauden aikana, Kullaa sanoo.
