Ainakin Bulgariassa ja Tšekissä venäläisen Rosatomin osallisuus ydinvoimaprojekteissa on joutunut viime aikoina vastatuuleen. Rosatomin tytäryhtiön suomalaisjohtaja kiistää MTV Uutisten haastattelussa, että taustalla olisi poliittisia syitä.
– Ei näitä (hankkeita) ole poliittisen tilanteen takia jäädytetty. En tiedä, mistä syistä, mutta tsekit tuntuvat nyt katselevan enemmän muita laitostoimittajia. Samoin bulgarialaiset vielä miettivät, mennäänkö venäläisten kanssa vai kilpailutetaanko muitakin, Jukka Laaksonen RAOS Projectista sanoo.
RAOS Project on Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan laitostoimittaja. Sen omistaa Venäjän valtionyhtiö Rosatom.
Tšekin hallitus päätti viime keväänä jättää Rosatomin ulkopuolella uusien ydinvoimaloiden kilpailutuksesta.
Samoina päivinä maa karkotti useita venäläisdiplomaatteja Prahasta, koska se sai tietoja Venäjän sotilastiedustelu GRU:n osallisuudesta asevarastoräjähdyksiin vuonna 2014.
Venäjä vastasi karkottamalla Tšekin diplomaatteja Moskovasta.
Rosatom kommentoi itse kilpailutuspäätöstä tuoreeltaan "poliittisesti motivoiduksi".
Onko venäläinen energia riski?
Euroopassa on viime kuukausina esitetty huolia maanosan riippuvuudesta venäläisestä tuontienergiasta. Mitä jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan ja päättäisi esimerkiksi lännen talouspakotteiden vastatoimena katkaista kaasun virtaamisen Eurooppaan?
Moni Euroopan maa on hyvin riippuvainen venäläisestä kaasusta.
Loviisan ydinvoimalaitoksen yksiköissä käytetään venäläistä ydinpolttoainetta. Myös Hanhikiven voimalaan on sovittu venäläisen ydinpolttoaineen hankkimisesta.
– Venäläisille on tärkeää myydä kaasua saksalaisille ja kaikille muillekin. Sehän on niille merkittävä tulonlähde ja nimenomaan tästä polttoaineesta ne saavat bisneksen. Miksi he ikään kuin tappaisivat lypsävän lehmän?, Laaksonen vakuuttelee.
"Hidasta ja byrokraattista"
Tämänhetkisen aikataulun mukaan Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan olisi tarkoitus aloittaa kaupallinen sähköntuotanto tämän vuosikymmenen lopulla.
Aikataulu on venynyt jo monta kertaa, eikä tontilla ole vielä aloitettu varsinaisen voimalan rakentamista, sillä rakentamislupaa ei ole.
Säteilyturvakeskus tiedotti hiljattain aloittaneensa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen rakentamislupakäsittelyyn liittyvän turvallisuusarvion laatimisen.
Se kuitenkaan ei ole saanut kaikkia tarvitsemiaan materiaaleja.
– Pyrimme siihen, että paperit saadaan kuntoon kesään mennessä, Laaksonen sanoo.
Lue myös: Rakennusyhtiö SRV myy osuutensa Fennovoimasta venäläisen Rosatomin tytäryhtiölle
Jukka Laaksonen toimi itse Säteilyturvakeskuksen (STUK) pääjohtajana 15 vuotta ennen eläkkeellä jäämistään ja siirtymistään Rosatomin palvelukseen.
Hän ei kuulosta kovin tyytyväiseltä STUKin eikä Fennovoiman toimintaan Hanhikiven lupa-asioissa.
– Se on hyvin hidasta ja byrokraattista ollut tämä prosessi kaiken aikaa, Laaksonen sanoo.
– Tämä projekti venyy aina eteenpäin ja eteenpäin, kun joudutaan keskustelemaan vähän turhanpäiväisistä asioista liikaakin.