Tänään on uutisoitu puolustusministeriön haluavan, että Fennovoiman edistämästä Hanhikiven ydinvoimalahankkeesta laaditaan riskianalyysi, jossa huomioidaan muun muassa laitostoimittaja Rosatomin kytkökset Venäjän turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin. Venäjän energiapolitiikan asiantuntija pitää analyysin tekemistä aiheellisena.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan puolustusministeriö on selvittänyt ydinvoimalahankkeen riskejä ennenkin, mutta nyt halutaan ilmeisesti syvempi analyysi. Hän kuitenkin ihmettelee, miksi aloite selvitykseen tulee juuri puolustusministeriöltä eikä sitä ole aiemmin nostettu esiin muista ministeriöistä.
– Kun ajatellaan energian maailmaa ja vaikuttavuuksia, joita sen kautta tuotetaan, niin oleelliset kysymykset ovat talouden ja ulkopolitiikan sektorilla eikä niinkään sotilaallisessa maailmassa. Minusta tällainen tarkastelu olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön tai ulkoministeriön toimesta eikä puolustushallinnon ajamana, Tynkkynen sanoo MTV Uutisille.
Lue myös: Puolustusministeriö haluaa riskianalyysin Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta – selvityksessä kytkös Venäjän turvallisuuspoliittisten päämäärien ajamiseen
Tynkkynen huomauttaa, että alkuperäisistä päätöksistä on kulunut pitkä aika ja moni asia kansainvälisessä energiapolitiikassa on muuttunut muun muassa ilmastonmuutoskeskustelun myötä.
– On hyvä päästä kartalle siitä, miten muilla sektoreilla ja muisssa kysymyksissä taphtuvat muutokset vaikuttavat tällaisen yksittäisen energiahankkeen tulevaisuuteen ja riskeihin.
Eduskunta myönsi luvan ydinvoimalalle ensimmäistä kertaa heinäkuussa vuonna 2010. Asiasta päätettiin uudestaan vuonna 2014, koska Rosatom ei ollut alkuperäisessä hakemuksessa mukana.
Rosatomilla muita tavoitteita kuin liikevoitto
Tynkkysen mukaan hankkeen mahdolliset riskit liittyvät ennen kaikkea taloudelliseen riippuvuussuhteeseen, jotka ovat yleisiä energiahankkeissa. Sen lisäksi, että Rosatom toimittaa voimalan Pyhäjoen Hanhikiveen, on Fennovoima sopinut ostavansa voimalan polttoaineen kokonaan Venäjältä ainakin ensimmäiset kymmenen vuotta.
Puolustusministeriön mukaan polttoainehankinnan hajauttaminen olisi "erittäin keskeistä".
– Energiavirtojen kautta synnytetään paitsi keskinäisriippuvuuksia myös riippuvuuksia. Ja tähän maailmaan tietysti nivoutuvat Venäjän ydinvoimahankkeet, Tynkkynen sanoo.
Professori Tynkkysen mielestä Rosatom tulisi pikemminkin ymmärtää Venäjän valtion ministeriönä kuin yrityksenä perinteisessä mielessä. Valtionjohdon sille asettamissa tavoittaissa pääpaino on muualla kuin liikevoitossa.
– Rosatom on firma, jonka tavoitteena ei ole kirjattu lakiin, että sen täytyisi tuottaa voittoa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ydinvoimaloita pystytään tarjoamaan kansainvälisille markkinoille hyvin huokeaan hintaan. Tämä on osa sitä talouden kautta vaikuttamista ja vipuvartta, mihin Rosatom Venäjän strategisessa ajattelussa liittyy.