Venäläisen Voislav Tordenin sotarikosoikeudenkäynnistä Suomessa ennakoidaan haastavaa: "Eivät nämä läpihuutojuttuja ole"

Apulaisvaltakunnansyyttäjä on nostanut Suomessa vangittuna olevaa Tordenia vastaan syytteet viidestä sotarikoksesta Itä-Ukrainassa 2014.

Syytteet liittyvät Tordenin toimintaan Wagner-palkka-armeijaan kytkeytyvässä Rusitš-sotilasyksikössä. Tordenin syytetään osallistuneen yksikön apulaispäällikkönä sodan oikeussääntöjen vastaisiin tekoihin. 

Syytteen mukaan Torden ja yksikön sotilaat tappoivat 22 ukrainalaista sotilasta ja haavoittivat vakavasti neljää.

Syyttäjä on pitänyt poliisin 2014 tapahtumista hankkimaa selvitystä ja näyttöä vakuuttavana. Todistusaineistona on esimerkiksi avoimista lähteistä saatua autenttista videomateriaalia.

– Eivät nämä koskaan läpihuutojuttuja ole. Näytön hankinta on oleellinen kysymys ja se, miten sitä näyttöä tullaan käsittelemään oikeudessa, rikosylikomisario (evp.) Tero Haapala sanoo.

Lue myös: Venäläismiestä vastaan nostettiin raskaat sotarikossyytteet Suomessa

Haastavia näytöllisesti

Sotarikossyytteet ovat aiemminkin olleet haastavia näyttää toteen oikeudenkäynneissä. Viimeksi Suomessa meni nurin Liberian sotarikosjuttu, kun oikeus vapautti Gibril Massaquoin kaikista syytteistä.

– Asiat ovat vaikeita, kun tutkitaan toisen valtion alueella tapahtuneita asioita, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala toteaa. 

Torden-oikeudenkäynnissä todistajia kuullaan videoyhteydellä Ukrainasta.

– Laajat ja vaikeat rikosasiat ovat vaativia esitutkinnassa, syyttäjän pöydällä ja myös käräjäsalissa. Juttu, joka on tapahtunut 10 vuotta sitten, ja todistajat kuullaan videon välityksellä ja tulkkien avulla, tuo lisähaasteita asiaan, asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo.

Torden toimi 2014 sotilasyksikön komentajana väitettyjen sotarikosten aikaan.

– Sotarikosten tekotapaluettelossa on monta osaa. Voi olla itse mukana surmaamassa, yllyttämässä, osallinen tai myötävaikuttaja. Esimiesvastuu jo riittää. Jos on tietoinen, mitä alaiset ovat tehneet ja jos he ovat syyllistyneet rikoksiin siellä eikä esimiesasemassa puutu siihen, se voi täyttää sotarikoksen tunnusmerkistön.

– Mutta jälleen ollaan samassa asetelmassa eli mikä on se näyttö ja miten se pystytään ja kyetään todistamaan, Haapala sanoo.

Lue myös: KRP saanut valmiiksi esitutkinnan epäillyistä sotarikoksista Ukrainassa

Avoimista lähteistä kerätty tieto on tärkeää

Rainialan mielestä Tordenin ja aiempien Suomessa käsiteltyjen sotarikosjuttujen vertaaminen keskenään on vaikeaa.

– Osa aiemmista on tapahtunut Afrikassa, nyt Ukrainassa. Kulttuurieroja on ja karkeasti voi sanoa, että jokainen on oma tapauksensa, Rainiala totesi.

– Tässä puhutaan avoimista lähteistä saatavista tiedoista, todistelusta ja näytöstä. Vuonna 2014 sitä ovat keränneet Ukrainan valtio, armeija ja tiedustelupalvelu. Sitä saattaa olla kohtuullisen paljon verrattuna synkkään pimeään Afrikkaan, jossa ei ole lainkaan tällaista näyttöä mahdollista saada, vaan kaikki perustuu henkilötodisteluun, henkilöiden kertomaan. Silloin ollaan huomattavan erilaisten epävarmuustekijöiden kanssa tekemisissä, Haapala muistuttaa.

Lue myös: Uutta tietoa terrorismirikoksista epäillystä venäläismiehestä: Tuli Suomeen oleskeluluvalla perheensä kanssa

Tordenin oikeudenkäynnissä on kaksi sotarikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Leppiniemen mukaan on kiinnostavaa nähdä, ketä tulee puolustuksen todistajiksi.

– Ja miten he pystyvät horjuttamaan syyttäjän näyttöä. Toki syyttäjän pitää näyttää syytteet toteen. Haastava oikeudenkäynti tulee ja rankka kaikille osapuolille, Leppiniemi arvioi.

Myös Haapala ennakoi monimutkaista ja monitahoista Torden-oikeudenkäyntiä.

– Uskon siihen, että avoimista lähteistä ja muulla teknisellä näytöllä hankittu todistelu tulee ratkaisemaan tämän jutun. Se on uskottavampaa kuin pelkkä henkilötodistelu.

Katso videolta Murharyhmän koko keskustelu Rikospaikassa.