Turun hovioikeudessa alkoi tiistaina länsiafrikkalaisen Liberian sisällissotaan liittyvien epäiltyjen sotarikosten käsittely.
Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.
Lue myös: Hovioikeus alkaa käsitellä sierraleonelaismiehen sotarikossyytteitä tammikuussa – oikeus aikoo matkustaa Liberiaan
Aiemmin Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki Gibril Massaquoin, 53, syytteet, koska sen mukaan asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, oliko hän mukana syytetyissä teoissa. Syyttäjät valittivat hovioikeuteen.Käräjäkäsittely kesti lähes vuoden, ja sen aikana oikeus teki kaksi matkaa Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan epäiltyjen rikosten tapahtumapaikoilla. Kaiken kaikkiaan rikostutkinnan ja käräjäkäsittelyn on kerrottu tulleen maksamaan noin 2,5 miljoonaa euroa.
Myös hovioikeus aikoo matkata Liberiaan ja Sierra Leoneen kuulemaan uudestaan samoja todistajia. Valtionsyyttäjä Tom Laitinen naurahtaa, kun häneltä kysytään, hirvittääkö häntä kustannusmielessä ajaa uudestaan samoja syytteitä.
– Totta kai se hirvittää, mutta se on sellainen paholainen olkapäällä, joka pitää vain pudistaa pois. Meillä on tässä prosessissa toisenlainen tehtävä, ja meidän on vain fokusoitava siihen ja tässä vaiheessa unohdettava kustannuskysymykset, vaikkei niitä koskaan voi kokonaan unohtaa, Laitinen sanoi.
Lue myös: Käräjäoikeuden syyttömäksi katsoma sierraleonelaismies palaa oikeuden eteen: Syytetään murhista, raiskauksista ja sotarikoksista
Väitettyjen sotarikosten tutkiminen ja syytteeseen saattaminen sinänsä on Suomen juridinen velvollisuus. Kansainvälisten sopimusten mukaan kaikkien maiden pitää etsiä sotarikoksista epäiltyjä ja joko luovuttaa heidät toiseen maahan tai pistää oikeudenkäynti pystyyn itse. Massaquoin tapauksessa Liberia ei vaatinut hänen luovuttamistaan.
– Suomi kantaa vastuutaan käsittelemällä tätä asiaa, kun siihen on meidän käsityksemme mukaan perusteet, Laitinen sanoi.
Syyttäjät: Käräjäoikeus vaati todistajilta mahdottomia
Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.
Syyttäjien mukaan Massaquoi syyllistyi rikoksiin Liberian puolella RUF:n riveissä vuosina 1999–2003. Puolustus taas sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.
Jutussa syyttäjien näyttö perustuu lähes kokonaan todistajien kertomaan, ja siihen se käräjäoikeudessa myös kaatui. Käräjäoikeus katsoi, että henkilötodisteluun liittyi varsin huomattavia epävarmuustekijöitä. Todistajat eivät esimerkiksi pystyneet ajoittamaan tapahtumia tarkasti, minkä lisäksi monet heistä muuttivat kertomustaan prosessin aikana.
Lue myös: Ihmissyöntiä, lasten polttamista nuotion yllä – todistaja kertoo Suomessa syytetyn sotakomentajan hirmuteoista Liberiassa: "Ihmisiä tapettiin kuin muurahaisia"
Syyttäjien mielestä käräjäoikeus epäonnistui näytön arvioinnissa ja vaati todistajilta mahdottomia.
– Mahdolliset ristiriidat ja muutokset eivät osoita lausunnon kokonaisvaltaista epäuskottavuutta varsinkaan, kun otetaan huomioon käsiteltävänä olevan asian erityispiirteet. Vain sellaisilla ristiriidoilla ja muutoksilla, jotka liittyvät syytteen kannalta relevantteihin faktoihin, voi olla merkitystä, Laitinen sanoi.