Puna-armeijan sotavainajien etsintää Ilomantsissa johtava professori Juri Kilin on innoissaan kesän tärkeimmästä löydöstä. Ensimmäistä kertaa kaivauksissa löytyi poterosta henkilöpapereita, joista voidaan selvittää kaatuneen nimi. Kyseessä on vieläpä komentajatason puna-armeijan upseeri.
– Se on tärkein löytö meille. Paperit viedään Venäjälle ja ne on avattava vasta laboratoriossa. Niitä ei voi tutkia täällä paikan päällä, Kilin selvittää sotahistoriallisessa Polvikosken maastossa aivan nykyisen itärajan läheisyydessä.
Upseerin jäänteet löytyivät paikalta, jossa suomalaisjoukot saarrostivat puna-armeijan yksiköitä kahdesta suunnasta elokuussa 1944. Venäläisten hyökkäys oli torjuttu ja menossa oli jo puna-armeijan vetäytyminen takaisin itään. Osa jäi mottiin ja venäläiset menettivätkin Polvikoskella kaatuneina paljon sotilaita.
– Poterossa oli kaksi miestä. Toinen vainaja ja sitten tämä upseeri. Kun nostin (upseerin) kalloa sieltä alta löytyi se kansi ja siinä oli nämä paperit joita ei voi avata paikan päällä.
Jo 60 vainajaa löytynyt
Petroskoin yliopiston yleisen historian professori Kilin puhuu löydön yhteydessä joukon komentajasta.
– Hän löytyi poterosta, joka oli selvästi isompi, yli kaksi metriä pitkä, komentajapotero.
Miehellä oli myös selvästi paremmat varusteet kuin rivimiehillä. Nyt tutkijat jännittävät saadaanko henkilötodistuksen jäänteistä selville miehen nimi.
Poterossa oli kaksi miestä, koska suomalaiset työnsivät kaatuneita samoihin poteroihin taistelupaikkaa myöhemmin siivotessaan.
Ilomantsista on löytynyt monta vuotta jatkuneiden etsintöjen aikana 60 venäläissotilasta, mutta heistä ei ole voitu kertoa omaisille, koska tunnistaminen ei onnistu. Miehistä on jäljellä vain pelkkiä luita.
Venäläissotilailla ei ollut suomalaisten tapaan tuntolevyjä eikä muitakaan tunnisteita. Osalla oli pakeliittikoteloita, joista mahdollisesti voisi löytyä tunnistamista helpottavia tietoja. Yksi kotelo löytyikin, mutta se oli tyhjä.
Luonto ei anna armoa
Venäläistutkijoita Ilomantsissa avustava asiantuntija Otso Nygren sotahistoriallisesta työryhmästä iloitsee kesän kaivausten muustakin annista. Ne toivat esiin monia paljon kaivattuja esineitä museokäyttöön.
– Nyt löytyi manttelinkappaleita ja paljon maihinnousukenkiä. Ne olivat amerikkalaisia sotilasapuna tulleita kenkiä. Kaikkiaan kymmeniä kiloja materiaali, Nygren laskee.
– Ja tietenkin paljon tärkeää uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää monella tavalla.
Etsinnöissä eteen tulee synkkiä tarinoita. Kilin kertoo esimerkiksi pelkästä kallosta, joka löytyi sivussa muista jäänteistä.
– Se oli irtokallo eikä siinä ollut muita luita. On todennäköistä, että karhu on käynyt paikalla ja syönyt osan ruumiista syrjässä.
Miinaharava piippaa maastossa
MTV uutisten käydessä paikalla opiskelijaryhmä kaivoi poteroa, josta löytyi vainajan luita ja kasa venäläisiä hylsyjä.
– Tässä on taisteltu. Mies ehti ampua muutaman kerran ennen kuin kuoli suomalaisen luotiin.
Vainaja on pahasti ruhjoutunut kiivaassa taistelussa. Yksi arvio syyksi on käsikranaatin räjähdys poterossa. Luut ovat hajalla.
– Silmäkuoppa, katselee tähän suuntaan, Kilin sanoo tottuneesti ja pyörittää käsissään sotilaan kallon palasta.
Poteron reunalta miinaharava löytää sekä suomalaisia että venäläisiä hylsyjä ja luodinkin. Osassa lukee Valtion Patruunatehdas, VPT. Löytyypä jopa tsaarinaikaisia panoksia.
Muistomerkki Metsähallituksen maalle
Venäläissotilaiden muistomerkkihanke Ilomantsiin on toteutumassa. Venäläisen perinteen mukaan kaatuneita ei siirretä takaisin kotimaahan, vaan heidät haudataan lähelle kaatumispaikkaa.
Kaivauksissa jo löydettyjen ja myöhemmin vielä löytyvien puna-armeijan sotilaiden hautapaikka on tulossa Metsähallituksen hyväksymälle kohteelle Polvikoskelle, Ilomantsin mottitaistelujen keskiöön.
– Se on Natura-aluetta ja muistomerkki tulisi suojelualueelle. Olemme hakeneet Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa yksityisen hautapaikan perustamiseen. Kaikki asiakirjat päätöstä varten on toimittu viranomaisille, kertoo Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen.
Hautapaikalle on tulossa muistomerkki, jossa on venäläisten esityksen mukainen puinen ortodoksiristi ja infotaulu.
– Polvikoski olisi hyvä sijoituspaikka muistomerkille sotahistoriallisista syistä. Lisäksi se sijaitsee lähellä EU:n itäisintä pistettä. Sukulaiset ja moni matkailija voisi käydä paikalla, Kilin perustelee.
Monet Ilomantsissa kaatuneet puna-armeijan sotilaat kuuluivat joukko-osastoihin, jotka oli koottu Valko-Venäjällä tai muualla Etelä-Venäjällä. Ilomantsissa on Kilinin arvion mukaan jopa 2 300 kaatunutta puna-armeijan sotilasta.