Venezuelan hallinnon uhkaus parlamenttivaalien aikaistamisesta on yritys painostaa Yhdysvaltojen tukemaa oppositiota, kertovat analyytikot.
Maan parlamentti on ainoa hallinnon haara, joka on opposition kontrollissa. Parlamenttivaalit on määrä järjestää ensi vuoden joulukuussa.
Maan hallinnon toisiksi vaikutusvaltaisin henkilö heti presidentti Nicolas Maduron jälkeen, Diosdado Cabello perusti aiemmin tällä viikolla komitean, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta vaalien aikaistamiselle ensi vuoden alkuun.
Parlamentin puhemies ja oppositiojohtaja Juan Guaido on varoittanut Maduroa, että yrityksillä aikaistaa vaalit olisi katastrofaalisia seurauksia hallinnolle.
Maa sukelsi syvemmälle poliittiseen sekasortoon tammikuussa, kun parlamentin puhemies Guaido julisti itsensä virkaa tekeväksi presidentiksi ja haastoi täten Maduron vallan. Guaidon taakse on asettunut yli 50 maailman valtiota.
Maduro keskeytti kriisineuvottelut
Uusi äänestys voisi olla uhka oppositiolle sekä sen otteelle parlamentista, ja täten myös uhka Guaidon pyrkimyksille nousta Maduron paikalle.
Yhdysvallat on pakotteiden avulla painostanut Maduroa jättämään vallan ja järjestämään uudet presidentinvaalit.
Cabello on myöntänyt, että hallinnon ehdottama parlamenttivaalien aikaistaminen on vastaisku Yhdysvaltojen tuoreeltaan kiristämille pakotteille.
Hallinto ja oppositio olivat aiemmin tässä kuussa keskustelleet kriisistä, Norjan toimiessa osapuolten välisenä sovittelijana. Maduro kuitenkin keskeytti keskustelut viime viikolla.
– Maduro lähti keskusteluista, koska hän oli toivonut käyttävänsä oppositiota pakotteiden helpottamiseksi. Hän ei kuitenkaan saanut helpotuksia, vaan Yhdysvallat jopa kovensi sanktioita, politiikan tutkija Luis Salamanca kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Parlamentti valittiin vuonna 2015 ja sen mandaatti jatkuu vuoden 2021 tammikuulle.
Todellisuudessa oppositiojohtoisen parlamentin kädet ovat sidotut. Korkein oikeus ilmoitti parlamentin halventavan oikeutta ja perustuslakituomioistuin otti suurimman osan sen tehtävistä vastuulleen. Lisäksi tuomioistuin määräsi, että noin 20 päättäjää joutuisi syytteeseen erinäisistä rikoksista, muun muassa maanpetoksesta.
Useat maat pitävät tuomioistuinta lainvastaisena.
"Oppositio hirttosilmukassa"
On epäselvää, miten parlamentti reagoisi, jos vaaleja aikaistettaisiin. Oppositio ei ole tunnustanut vaaliviranomaisia ja syyttää heitä hallinnon tukemisesta sekä aiempien vaalien peukaloimisesta. Tästä syystä valtaosa oppositiosta boikotoi viime vuoden presidentinvaaleja, joissa Maduro valittiin toiselle kaudelle.
Guaido vaatii edelleen Maduron eroa, Guaidon itsensä johtamaa siirtymäajan hallintoa ja vapaita vaaleja. Guaido kutsuu Maduroa vallananastajaksi.
Mielipidetutkimuksia tekevän Delphosin johtajan Felix Seijasin mukaan oppositio on asettanut itsensä hirttosilmukkaan vaatimalla, että vallan anastaminen tulisi päätökseen ennen kuin mitään voi tapahtua.
Hänen mukaansa näiden puheiden jälkeen olisi hyvin vaikea selittää kansalle, miksi oppositio osallistuu vaaleihin, kun Maduro on edelleen vallassa.
Oppositio voittoon
Salamanca kuitenkin uskoo, että oppositio voittaisi mahdolliset vaalit, jos se päättäisi osallistua niihin. Hän perustelee arviotaan Guaidon johtamistaidoilla, suosiolla ja sillä, miten hän on onnistunut pitkälti yhdistämään opposition.
Jos oppositio päättää kieltäytyä vaaleista, on vaara, että vanhat erimielisyydet puhkeavat jälleen opposition sisällä. Opposition aiempi jakautuminen on edesauttanut hallinnon otetta vallan kahvasta aina Maduron edeltäjän edesmenneen Hugo Chavezin ensimmäisestä voitosta lähtien vuonna 1999.
Venezuela kärsii hyperinflaatiosta. YK on arvioinut, että yli seitsemän miljoonaa venezuelalaista on humanitaarisen avun tarpeessa.