Kansainvälinen yhteisö tyrmäsi äänestyksen.
Venezuelan presidentti Nicolas Maduro sai sunnuntaisesta äänestyksestä tahtomansa – ainakin osittain. Uusi edustajisto, jolla on laajat oikeudet, tuli muodostettua pelkästään hänen tukijoistaan. Tämä oli odotettua, koska oppositio boikotoi vaaleja.
Maduron hallinnon mukaan uurnilla kävi 40 prosenttia äänestäjistä, kun oppositio puhui reilusta kymmenestä prosentista. Äänestyspaikoilla ei ollut ainakaan jonoja.
Opposition mukaan uusi edustajisto on vain "diktaattori" Maduron kumileimasin.
– Emme hyväksy tätä vilpillistä prosessia, sanoi oppositiojohtaja Henrique Capriles.
Kansainvälinen yhteisökään ei hyväksynyt äänestyksen tulosta eikä uuden edustajiston toimivaltaa. Nyt valittujen edustajien on määrä kirjoittaa uusi perustuslaki sekä saada oikeus kaataa parlamentti ja puuttua yksittäisiin lakeihin. Diktatuurityyliin edustajistoon valittiin muun muassa presidentin lähipiiriä, vaimo Cilia Flores.
Muun muassa Yhdysvallat, Meksiko, Kolumbia ja Peru ilmoittivat, etteivät ne hyväksy äänestystulosta. Myös Euroopan unioni arveli, että tulosta ei voi hyväksyä.
Lisää pakotteita?
Demokratian polkeminen voi tuoda Venezuelalle myös lisää hankaluuksia pakotteiden muodossa. Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley kutsui vaaleja "huijaukseksi" ja uhkasi nopeilla ja voimakkailla uusilla pakotteilla.
Tukea Maduro sai vain Latinalaisen Amerikan vasemmistohallituksilta Kuubasta, Boliviasta ja Nicaraguasta.
Maduron riemua lisääntyneestä vallasta hillitsee myös se, että maata järisyttäneet väkivaltaiset mielenosoitukset jatkuivat myös vaalipäivänä sunnuntaina. Ainakin 10 ihmistä kuoli sunnuntaina turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien yhteenotoissa. Kuolleiden joukossa oli muun muassa teinipoikia.
Mielenosoittajia ei pitänyt poissa kaduilta edes Maduron uhkaus 10 vuoden vankeusrangaistuksesta protestoijille.
Oppositio aikoi jatkaa mielenosoituksia myös alkuviikosta.