Venezuelassa oppositio suunnittelee avaavansa toisen hätäapukeskuksen lähelle maan kaakkoisrajaa. Keskukseen olisi tarkoitus varastoida hätäapua, ja se voisi alkaa ottaa vastaan apua jo ensi viikolla.
Lisäksi maan presidentiksi julistautunut oppositiojohtaja Juan Guaido aikoo järjestää jälleen Nicolas Maduron vastaisen mielenosoituksen, jolla yritetään painostaa maan hallitusta sallimaan hätäavun tuominen maahan.
Guaidon mukaan hätäavun pääsyn estäminen saattaa olla rikos ihmisyyttä vastaan.
Hyperinflaatiosta ja köyhyydestä kärsivässä Venezuelassa on pulaa peruselintarvikkeista ja lääkkeistä. Guaido sanoo, että 300 000 ihmistä on vaarassa kuolla, jos Kolumbian rajalle varastoituja Yhdysvaltojen ja muiden maiden lahjoituksia ei tuoda perille pian.
Hätäapu on jumissa Kolumbiassa, sillä Maduroa tukeva Venezuelan armeija on estänyt avun pääsyn Venezuelaan. Maduro ei salli avustuksia, sillä hänen mielestään Venezuelan humanitaarinen kriisi on Yhdysvaltain keksintöä vallankaappauksen oikeuttamiseksi.
Sunnuntaina kymmenittäin lääkäreitä osoitti mieltään Venezuelan puolella rajaa vaatien, että apu Kolumbian puolelta tuotaisiin Venezuelaan.
Pitkään talousongelmista kärvistelleestä Venezuelasta on YK:n mukaan paennut noin 2,3 miljoonaa ihmistä vuodesta 2015 lähtien.
"Yhdysvaltain väliintulo on hyvin kiistanalainen kysymys"
Guaido on aiemmin sanonut, että ei suostu sulkemaan pois Yhdysvaltain sotilaallista väliintuloa yhtenä vaihtoehtona maan kriisin ratkaisemiseksi ja Maduron suistamiseksi vallasta.
Parlamentin puhemies Guaido julistautui viime kuussa väliaikaiseksi presidentiksi, ja hänet on tunnustanut presidentiksi noin 40 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja useimmat EU-maat, myös Suomi.
Guaido kertoi uutistoimisto AFP:n haastattelussa tekevänsä kaiken voitavansa pelastaakseen ihmishenkiä. Hän myönsi kuitenkin, että Yhdysvaltain väliintulo on hyvin kiistanalainen kysymys.
Hän on kehottanut armeijaa asettumaan puolelleen ja sanonut, että armeija joutuu valitsemaan puutteenalaisen kansan ja diktaattorin välillä.
Maduro on syyttänyt Venezuelaa piinaavasta ruoka- ja lääkepulasta Yhdysvaltain asettamia pakotteita, vaikka pakotteet on asetettu enimmäkseen Maduron hallinnossa toimivia yksityishenkilöitä sekä kansallista öljy-yhtiötä PDVSA:ta vastaan.