Verkossa leviävät valheet saavat tytöt pelkäämään turvallisuutensa puolesta, ilmenee tuoreesta maailmanlaajuisesta tutkimuksesta.
Internetissä jaettavan mis- ja disinformaation vaikutuksia tyttöjen elämään ja oikeuksiin selvitti lastenoikeusjärjestö Plan International.
Tutkimukseen haastateltiin yli 26 000 tyttöä ja nuorta naista 33 maasta. He ovat iältään 15–24-vuotiaita. Mukana oli tuhat suomalaista.
Valtaosa vastaajista tuntee vakavaa huolta verkossa leviävästä väärästä informaatiosta ja kokee sen vuoksi haittavaikutuksia elämässään.
Viidennes vastaajista on väärän informaation takia huolissaan turvallisuudestaan. Mis- ja disinformaatio aiheuttavat tytöille ja nuorille naisille myös mielenterveyshaasteita, kuten ahdistuksen ja masennuksen oireita.
Esimerkiksi feikkiprofiilit ja valetapahtumat sosiaalisessa mediassa sekä epäluotettavat terveysvinkit ovat tytöille ja nuorille naisille merkittäviä turvallisuus- ja terveysuhkia.
Vakavia seurauksia tosielämässä
Tulosten mukaan verkossa leviävät valheet vaikuttavat voimakkaasti myös suomalaisten tyttöjen hyvinvointiin.
Suomalaisvastaajista yli kaksi kolmasosaa kokee, että verkon mis- ja disinformaatiolla on heihin negatiivisia vaikutuksia.
Stressiä, huolta tai ahdistusta on sen vuoksi kokenut kolmannes ja surua tai masentuneisuutta viidennes. Suomalaistytöistä liki kymmenesosa tuntee itsensä fyysisesti uhatuksi väärän informaation takia.
– Internet muokkaa tyttöjen näkemyksiä itsestään, heille tärkeistä asioista ja maailmasta heidän ympärillään. Tutkimuksemme osoittaa, että internetissä leviävällä väärällä informaatiolla on vakavia seurauksia tosielämässä. Se on vaarallista ja heikentää tyttöjen oikeuksia, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen tiedotteessa.
Video: "Rokote muuttaa ihmisen dna:ta" – MTV selvitti, millaisia väitteitä rokotuksista nuoret ja lapset kohtaavat somessa
5:10
Maailmanlaajuisesti viidennes vastaajista on alkanut epäillä vaalituloksia valheellisen informaation yleisyyden vuoksi.
Joka viides kertoo lopettaneensa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen verkossa leviävän dis- ja misinformaation vuoksi.
Suomessa vaalituloksia epäilee vastanneista 6 prosenttia ja yhteiskunnallisen keskustelun on lopettanut liki kymmenesosa.
Onko Suomi sittenkään mallimaa?
Globaalisti seitsemän kymmenestä kyselyyn vastanneesta ei ole koskaan saanut opetusta väärän informaation tunnistamiseen.
Raportti nostaa Suomen esimerkiksi maasta, jossa digitaalista ja medialukutaitoa opetetaan tehokkaasti kaikilla oppiasteilla. Silti lähes puolet suomalaisvastaajistakin kertoo, etteivät he ole saaneet opetusta verkkovalheiden tunnistamisessa.
Useimmin havaittuja mis- ja disinformaation aiheita ovat koronapandemia, ilmastonmuutos sekä tasa-arvo ja feminismi.
– Oikea tieto on välttämätöntä, jotta tytöt voivat tehdä valistuneita ratkaisuja ja päättää omasta elämästään. Nyt tytöt eivät tiedä, mihin voivat uskoa ja luottaa. Meidän täytyy tukea tyttöjä ja kaikkia lapsia selviytymään maailmassa, joka muuttuu koko ajan digitaalisemmaksi, Plan International Suomen viestintäjohtaja Anna Könönen sanoo.
Plan vaatii yhdessä tyttöjen kanssa, että hallitukset kaikkialla maailmassa sitoutuvat tarjoamaan lapsille ja nuorille digitaalisen ja medialukutaidon opetusta.