Veronkorotuksia, menoleikkauksia ja rakenneuudistuksia – näin asiantuntija kääntäisi julkisen talouden suunnan

Huomenta Suomessa vierailleen Jukka Pirttilän mukaan sopeuttamistarve on niin suuri, että siinä käytettävät toimet kannattaisi koota monista elementeistä. Paketti voisi pitää sisällään menoleikkauksia, verojen korotuksia ja tiettyjä rakenneuudistuksia.

– Käännetään julkisen talouden suunta niin, että velkaantumisen kiihtyminen vähenee ja Suomen velan osuus bruttokansantuotteesta kääntyy laskuun, Pirttilä sanoo.

Korotuksia voisi tulla esimerkiksi arvonlisäveroon, kiinteistöveroon ja listaamattomien yritysten osinkoveroon.

– Taloustieteilijät yleisesti ajattelevat, että arvonlisäveroaste voisi olla tasaisempi kuin nyt, eli alennettuja arvonlisäveroja voisi nostaa. Mahdollisesti tästä pienituloisimmille tulevat haitat voitaisiin kompensoida. Osittain ne kompensoituvatkin sitä kautta, että jos veronkorotukset nostavat kuluttajahintoja, sitten tulonsiirrot kasvavat.

Marin epäonnistui finanssipolitiikassa, mutta selvitti koronakriisin talouden kannalta hyvin

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen finanssipolitiikka ollut liian löysää. Vaikka hallituskaudella on tullut uusia menoja, muita menoja ei ole pienennetty.

Sen seurauksena valtion velka on kasvanut.

– Ilman muuta viime vuonna on pitänyt tehdä lisäpanostuksia puolustusvoimiin ja muihin turvallisuusmenoihin. Samalla olisi ehkä pitänyt tinkiä hallituskauden alussa tehdyistä lisämenoista tai mahdollisesti kiristää verotusta, Pirttilä analysoi.

Koronakriisin Marinin hallitus hoiti talouden kannalta kuitenkin hyvin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa selvittiin pienellä talouden supistumisella, ja talous palasi nopeasti kasvu-uralle.

Vaikka suomalaisessa hyvinvointivaltiossa oli jo valmiiksi elementtejä, jotka tarjoavat ihmisille tukea tulojen tippuessa, pandemian aikana luotiin keinoja luotiin lisää.

– Näitä olivat esimerkiksi yritystuet ja yksityisyrittäjän tuet. Talouden epävarmuus väheni, kun pandemia pysyi pitkään hallinnassa. Ihmiset uskalsivat lähteä liikkeelle sitten, kun siihen oli mahdollisuus. Talouden nopea toipuminen pandemiasta vauhditti myös työllisyyden kasvua.