Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on nyt kulunut neljä viikkoa. Juuri tällä hetkellä rauhaan osapuoleten välillä näyttää olevan pitkä matka, mutta rauha on kuitenkin maihdollinen, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas.
Venäjän joukot ovat edenneet Ukrainassa paljon odotettua hitaammin. Venäjän sotatoimet ovat aiheuttaneet mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja suurta materiaalista tuhoa. Luottamus kahden valtion välillä tuntuu olevan tällä hetkellä lähellä nollaa.
Sodan ollessa käynnissä Ukrainalla ja Venäjällä on kuitenkin ollut useita neuvottelukosketuksia. Tapaamisissa, joissa Venäjän puolelta on useimmiten ollut läsnä suhteellisen matalan profiilin delegaatio, ollaan keskusteltu muun muassa siviilien evakuoinneista. Tietoja varsinaisesta taisteluiden lopettamiseen tähtäävistä keskusteluista on saatu varsin vähän.
Lue myös: Millainen voitto Ukrainassa riittäisi Putinille? Asiantuntijan mukaan Venäjän katse on nyt kääntymässä itään
Janne Taalas ei juuri tällä hetkellä usko, että rauhanneuvotteluita saataisiin käyntiin nopeasti. Siihen viittaa se, että sotatoimet eivät ole olleet vähenemään päin viime päivinä, paremminkin päinvastoin. Viimeksi torstaina Ukraina ilmoitti ryhtyvänsä useisiin vastaiskuihin eri puolilla maata. Venäjä on puolestaan muun muassa piirittänyt Mariupolin kaupunkia jo yli kolme viikkoa ja tuhonnut kaupungin käytännössä täysin.
– Tässä on edelleen sellaista pohdintaa, että sotilaallisten toimien kautta voidaan parantaa neuvotteluasetelmaa. Jos osapuolet ovat tätä mieltä, rauhanneuvottelut eivät täysillä lähde liikkelle. Niitä voidaan käydä, mutta kovin nopeaa läpimurtoa en odota itse.
Luottamus on tärkeintä
Venäjän ja Ukrainan luottamus toisiinsa on tällä hetkellä varsin vähäistä. Jotta rauhanneuvottelut voisivat toden teolla alkaa, sodan osapuolien pitäisi pystyä luottamaan toisiin sen verran, että keskusteluita voitaisiin käydä.
– Se salainen ainesosa, jota kaikkein eniten tarvitaan, on luottamus. Osapuolten täytyy jollakin tavalla palauttaa luottamus. Ilman sitä me voidaan tavata ja välittää maailman tappiin. Jos osapuolilla ei ole luottamusta, että se mistä sovitaan myös pitää, niin ei tule tapahtumaan mitään.
Sodan pitkittyminen vaikeuttaa neuvotteluita
Taalaksen mukaan rauhanneuvotteluiden aloittaminen käy sitä vaikeammaksi, mitä pidempään sota jatkuu, sillä tilanne muuttuu ajan myötä monimutkaisemmaksi. Hän käyttää esimerkkinä Georgian sotaa elokuussa 2008, jossa osseettiseparatistit pyrkivät Venäjän joukkojen tuella irti Georgiasta. Tuolloin sotatoimet saatiin päättymään Etyjin ja EU:n välittämään aseleposopimukseen alle kahdessa viikossa.
– Silloin mentiin hyvin nopeasti sisään. Tehtiin nopeasti iso rauhansopimus periaatteellisella tasolla. Sen jälkeen humanitaarisia kysymyksiä ratkottiin erillisessä prosessissa. Nyt joudumme ratkomaan useita asioita samaan aikaan.
Ukrainan sodan rauhanneuvotteluita tulee vaikeuttamaan myös se, että sodan aloittanut Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Ainakin Turkki, Kiina ja Israel mahdollisia välittäjiä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on useita kertoja vaatinut tapaamista suoraan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Venäjä ei ole vastannut tähän mitään. Länsimaista on kuultu myös syytöksiä siitä, ettei Venäjä tosissaan pyri vakaviin neuvotteluihin.
Alkuviikosta Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi Venäjän olevan valmis neuvotteluihin, jos Ukrainalta tulee sellaisia ehdotuksia, jotka eivät ole Venäjälle mahdottomia hyväksyä. Tämä kuvaa sitä, että osapuolet ovat sotatoimien yhä jatkuessa erittäin kaukana toisistaan.
Mariupolin kaupunki on tuhoutunut laajalti Venäjän piirityksessä.
Nyt käynnissä oleva sota on Taalaksen mukaan viime aikoihin nähden poikkeuksellinen siinä mielessä, että sitä käydään selkeästi kahden valtion välillä. Viime vuosikymmenten sodat ovat lähes kaikki olleet sisällissotia tai sellaisen varjolla käytyjä niin sanottuna häivesotia.
Vaikka sota käydäänkin kahden valtion välillä, neuvotteluihin tulee Taalaksen mukaan osallistumaan osallistumaan useita eri tahoja. Varmuudella neuvotteluihin osallistuu muitakin valtiota kuin Ukraina ja Venäjä. Mukana on luultavasti myös ei-valtiollisia toimijoita.
Lue myös: EU:n Borrell: "Venäjä ei halua nyt neuvotella mistään, vaan eristää Ukrainan merestä"
Neuvottelut käydään aikanaan suurella todennäköisyydellä jossakin maassa, joka on säilyttänyt luottamukselliset suhteet sekä Venäjään että Ukrainaan. Vaihtoehtoina on pidetty ainakin Turkkia, Israelia ja Kiinaa.
Israelin pääministeri Naftali Bennett kertoi maanantaina maansa jo toimineen alustavasti välittäjänä. Bennett on keskustellut puhelimessa sekä Zelenskyin että Putinin kanssa viime päivinä. Israel on toimittanut humanitaarista apua Ukrainaan, mutta ei aseita. Maa on säilyttänyt myös säännöllisen puheyhteiden Kremliin.
Myös Turkki on ollut aktiivinen. Maa on toimittanut drooneja Ukrainalle, mutta on samaan aikaan ollut liittymättä Venäjän-vastaisiin talouspakotteisiin. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu isännöi toissaviikolla Ukrainan ja Venäjän ulkoministerien Dymitro Kuleban ja Sergei Lavrovin tapaamista Antalyassa. Ulospäin näytti, että tapaamisen tulokset jäivät laihoiksi, kun Lavrov kieltyätyi edes tunnustamasta Venäjän hyökänneen Ukrainaan. Taalaksen mukaan oli kuitenkin tärkeää, että ulkoministerit ylipäänsä tapasivat.
– Voi olla tällä hetkellä vielä liian aikaista kuvitella mitään merkittävää, mutta nämä tapaamiset ovat tärkeitä siinä, että osapuolet pystyvät ylipäänsä keskustelemaan. Siellä ratkaistaan yksinkertaisia, pienimpiä asioita, kuten vaikka humanitaarisia käytäviä. Ne ovat hirmuisen tärkeitä ihmisten henkien pelastamiseksi. Näillä pienillä diileillä kuten vankienvaihdoilla lisätään luottamusta, että osapuolet oppivat toimimaan yhdessä. Lisätään luottamusta, että osapuolet oppivat toimimaan yhdessä. Tästä kasvaa luottamus, joka joskus tulee johtamaan isompaan rauhansopimukseen.
Kenekään ei tule menettää kasvojaan
Tulevan rauhansopimuksen on Taalaksen mukaan oltava sellainen, että se täyttää molempien osapuolten minimavaatimukset. Lisäksi kummankin maan on voitava poistua sodasta siten, ettei se menetä kasvojaan.
– Me haluamme neuvotellun kestävän ratkaisun tähän konfliktiin. Se tarkoittaa sitä, että molempien osapuolten on pystyttävä säilyttämään kasvonsa. Tämä on juuri se, mihin sitä luottamusta tarvitaan. Tällainen suhde meidän on onnistuttava luomaan, Taalas sanoo.
19:00
Kuinka Ukraina ja Venäjä voisivat sopia rauhasta? Asiantuntija arvioi