Vihreät vaatii budjettiriihestä ratkaisuja ilmastokriisiin ja työllisyyteen.
Puolue on valmis esimerkiksi poistamaan eläkeputken ja aloittamaan kokeilun ansiosidonnaisen työttömyysturvan vapaaehtoisesta porrastamisesta.
Kokeilussa työtön saisi itse valita nykymallin tai porrastetun mallin.
– Työttömyysvakuutusta on kehitettävä tavalla, joka takaa riittävän korkean etuustason ja kannustaa nopeaan työllistymiseen, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Tavoitteena on Ruotsia vastaava työllisyyden taso yli 55-vuotiaiden ikäluokassa. Tämä tarkoittaisi 80 000 uutta työllistä tästä ikäryhmästä. Ohisalo huomauttaa, että toimet työllisyyden kohentamiseksi valuvat hukkaan, jos ihmiset palavat loppuun.
Siksi eläkeputken poistamisen yhteydessä on tehtävä linjaus pitkäjänteisistä panostuksista työssä jaksamiseen, mielenterveyspalveluihin ja jatkuvaan oppimiseen.
Lue myös: Ylen kysely: Vihreät valmiina lähtemään hallituksesta, jos budjettiriihessä ei sovita ilmastotoimista – keskustalle tärkeän turpeen alasajoa vaaditaan
Vihreät ei ole valmis kompensoimaan eläkeputken poistamista irtisanomisjärjestyksen tiukentamisella. Tämä voisi tarkoittaa muun muassa sitä, että viimeisenä taloon tulleet irtisanottaisiin ensimmäisinä.
– Meille ei käy se, että nuorten asemaa heikennetään, Ohisalo sanoi.
Vihreiden yksi tavoite on myös saada Suomeen 80 000 lisätyöllistä työperäisen maahanmuuton keinoin vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että lupaprosessit saadaan yhtä jouheviksi ja nopeiksi kuin parhaissa verrokkimaissa.
– Esimerkiksi työvoiman saatavuusharkinnan osalta olevaa byrokratiaa tulee arvioida kriittisesti. Nykyinen alueellinen saatavuusharkinta estää liian usein yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta,
Korona hidastanut valmistelua, kaikkia toimia ei budjettiriihessä
Vihreiden hallitusryhmä linjasi kesäkokouksessa Lahdessa syksyn ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä ja puolueen tavoitteita hallituksen budjettiriihessä.
Se esitteli kokouksen jälkeen 13 toimea, joilla Suomea nostettaisiin jaloilleen koronan jälkeen ja rakennetaan samalla hiilineutraalia Suomea.
Ohisalon mukaan hallitus on yhdessä keskustellut siitä, että korona on hidastanut asioiden valmistelua, jonka vuoksi budjettiriihessä ei vielä tarvitse olla kaikkia 30 000 työllistä.
– Syksyn aikana täytyy saada ne 30 000 ja meidän täytyy luoda näkymä sille, että niitä työllisiä saadaan jopa enemmän kuin mitä hallitusohjelmaan on kirjattu (60 000).
Hallituspuolue keskusta on lähtenyt siitä, että jo budjettiriihessä pitäisi olla toimet 30 000 työllisen saamiseksi lisää.
Budjettiriihessä tarkemmat päätökset turpeen verotuksen korottamisesta
Vihreät lähtee myös siitä, että tänä syksynä on tehtävä ratkaisuja sekä ensi vuotta että pidemmän tähtäimen kestävyyttä silmällä pitäen.
Esimerkiksi köyhyyden vähentäminen Suomesta vaatii puolueen mielestä aiempaa selkeämpiä tavoitteita, ja ympäristölle haitallisista tuista on päästävä eroon 2030-luvulle tultaessa joko suorilla leikkauksilla tai uudelleenohjaamalla tuet hiilineutraaliutta tukevaan suuntaan.
Vihreiden mielestä esimerkiksi liikenteen ruuhkamaksuja koskevasta lainsäädännöstä tulee linjata jo budjettiriihessä siten, että se valmistuu ensi vuoden kehysriiheen mennessä.
Kun lainsäädäntö on valmis, kunnat voivat itse päättää, ottavatko ruuhkamaksut käyttöön.
Ohisalo myös muistutti hallituksen linjanneen jo Vuosaaren ilmastokokouksessa, että lämmityspolttoaineiden kuten lämmityspolttoöljyn ja turpeen verotusta on nostettava tulevan vuoden budjetissa 100 miljoonalla eurolla.
Hänen mukaansa tarkemmat linjaukset ovat myöhästyneet koronan vuoksi. Vielä ei ole yhteistä näkemystä esimerkiksi sitä, miten korotukset kohdennetaan.