Hallitus kokoontuu ensi keskiviikkona ja torstaina neuvottelemaan koronan kolhaiseman valtion talouden suuntaviivoista tuleville vuosille. Hallituksen kauden niin sanotusta puoliväliriihestä odotetaan vaikuttavia toimia, joilla muun muassa työllisyys paranisi ja julkinen talous lähtisi tasapainottumaan.
Hallituksen yhteisenä tavoitteena on velkaantumisen taittuminen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, missä on koronakriisin hoidon takia kasvaneen velan jäljiltä tekemistä. Käytännössä on siis varauduttava talouden sopeuttamiseen lähivuosina, vaikka näkemykset aikataulusta vaihtelevat.
Etenkin vasemmistopuolueet korostavat, että orastavaa kasvua ei pidä lähteä vaarantamaan liian varhaisilla sopeuttamispäätöksillä.
Lue myös: Hallituksen puoliväliriihestä povataan vaikeaa – lähde MTV Uutisille: Vasemmistopuolueita vaivaa suruttomuus menojen suhteen
Valtiovarainministeripuolue keskusta lähtee siitä, että sopeutus tehdään rakenteellisilla uudistuksilla – mitä enemmän niitä saadaan aikaiseksi, sitä vähemmän tarvitaan jatkossa pidemmän päälle menoleikkauksia tai verojen korotuksia. Tällaisia uudistuksia ovat muun muassa työllisyystoimet ja työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen.
Hallituksen on määrä palata ensi vuonna normaaliin kehykseen eli siihen menotasoon, josta hallituskauden alussa on sovittu. Se tarkoittanee sitä, että joistakin ensi tai sitä seuraavalle vuodelle jo suunnitelluista menoista on tingittävä. Vaikeita paloja ovat muun muassa Veikkauksen tuoton alentumisen vaikutukset edunsaajiin ja sote-uudistuksen vaatimat kertaluonteiset muutoskustannukset.
Kasvun vauhdittamista ja työllisyyden vahvistamista pidetään yleisesti tärkeänä, jotta Suomi pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun.
Lue myös: Opetusministeri Saramo Ylellä: Oppimisvajeen paikkaamiseen ohjattava toistasataa miljoonaa ensi vuodelle
Vaikeat työllisyyspäätökset
Työllisyyspäätökset ovat olennainen osa talouden isoa kuvaa, mutta niiden pitäisi olla sellaisia, jotka myös tasapainottavat julkista taloutta. Hallituksen tavoitteena on tehdä vaalikauden aikana päätökset, joilla saadaan 80 000 työllistä lisää vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime syksyn budjettiriihessä tästä saatiin kasaan noin 30 000, ja loppu odottaa vielä toimia.
Useimpien hallituspuolueiden mielestä 20 000–30 00 työllisen tavoitteeseen on mahdollista päästä kehysriihessä, mutta erityisen vaikea kysymys koskee ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kajoamista.
Keskusta ja valtiovarainministeriö ajavat ansiosidonnaisen turvan porrastamista työuran keston perusteella, mutta muitakin vaihtoehtoja pöydällä tiettävästi on. Vihreät ja RKP kannattavat työttömyysturvan kiristämistä, vasemmistoliitto vastustaa ja SDP on valmis katsomaan vaihtoehdot, kunhan porrastus tehdään oikeudenmukaisesti ja ilman isoa leikkausta.
Nykyisin ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa 400 päivää, kun on ollut kuusi kuukautta töissä. Esillä on ollut muun muassa vaihtoehto, jonka mukaan lähtötason ei tarvitse olla kuusi kuukautta, vaan lyhyemmällä työjaksolla saisi lyhyemmän turvan.
Sekä SDP että vasemmistoliitto painottavat, että nyt pitää tehdä kannustavia, työtä lisääviä ja talouskasvua luovia toimia ja esimerkiksi nostaa ihmisten osaamis- ja koulutustasoa. Ongelmana kuitenkin on, että niin sanotuille pehmeämmille keinoille on vaikeampi laskea vaikutuksia julkiseen talouteen kuin esimerkiksi työttömyysturvan leikkaamiselle.
Lue myös: Suomi velkaantuu entisestään – Matti Vanhanen MTV:n Uutisextrassa: "Meidän pitää lunastaa huolellisen velanhoitajan maine, työllisyyspäätöksiä on tehtävä"
Veikkauksen tuottojen kompensointi
Hallitus etsii riihessä ratkaisua Veikkauksen tuottojen alenemisen kompensointiin edunsaajille, kuten kulttuuri- ja liikuntajärjestöille. Veikkauksen tuottoja ovat kuihduttaneet sekä rahapeliautomaattien sulkeminen koronapandemian vuoksi että rahapelihaittojen vähentämiseen tähtäävät toimet. Viime vuonna menetykset kompensoitiin täysimääräisesti vielä tälle vuodelle.
Hallituspuolueissa ei olisi haluja leikata merkittävästi rahoitusta edunsaajilta ensi vuonnakaan, mutta ongelmana on täyden kompensoinnin hinta. Rahapelitoiminnan tuottojen on arvioitu vähentyvän tänä vuonna noin 300 miljoonalla eurolla.
Jossain vaiheessa hallituksen on ratkottava myös Veikkauksen pidemmän aikavälin näkymää. Tuottojen vähenemisen vaikutuksia selvittänyt työryhmä esitti kevättalvella kokonaisuudistusta, jossa rahapelituotot ohjattaisiin valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirrettäisiin budjetin kehysmenettelyn piiriin.
Turvetuottajien ahdinko
Ilmastotoimista kiistaa herättää jälleen turve, mutta tällä kertaa kyse on vaikeuksiin joutuneiden tuottajien tilanteen helpottamisesta.
Hallitus päätti viime syksyn budjettiriihessä tuplata turpeen veron vauhdittaakseen sen energiakäytön alasajoa hallitusohjelman tavoitteiden täyttämiseksi. Turpeen käyttö on kuitenkin vähentynyt odotettua nopeammin, sillä siihen ratkaisevasti vaikuttava päästöoikeuden hinta on noussut syksyn jälkeen reippaasti. Viime kuun lopussa työnsä luovuttanut työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä esitti muun muassa kertaluonteista luopumispakettia alan yrityksille.
Kysymys vaikeuksiin joutuneiden tuottajien auttamisesta on tärkeä erityisesti keskustalle, kun taas vihreät suhtautunee siihen nihkeämmin.
Lue myös: Valtiovarainministeri Matti Vanhanen salamyhkäisenä: Luopuu ministerisalkustaan, mutta milloin? "Talo valmistuu ensin"
Nähdäänkö ministerikierrätyksiä
Viime kesänä valtiovarainministerin salkun ottanut Matti Vanhanen sanoi jo aloittaessaan, että ministeripesti on hänelle projekti eikä hän aio pysyä tehtävässä vaalikauden loppuun. Julkisuudessa on arvailtu, ottaisiko valtiovarainministerin salkun viime syksynä puolueen puheenjohtajaksi valittu Annika Saarikko vai nähdäänkö laajempaa kierrätystä.
Vasemmistoliiton osalta on jo ennalta tiedossa ministeriryhmän uudistuminen tämän kevätkauden jälkeen: jo vaalikauden alussa päätetty sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen vaihtuminen Hanna Sarkkiseen sekä puheenjohtaja Li Anderssonin paluu vanhempainvapaalta opetusministeriksi. Vaihdosten tarkkaa aikataulua ei ole lyöty lukkoon.