MTV Uutisten vaaliväittelyssä hallitus pesi rajoituspyykkiä: "Eiköhän ole käynyt ilmi, mikä asetelma hallituksen sisällä"

MTV:n suorassa puheenjohtajatentissä eduskuntapuolueiden puheenjohtajille esitettiin kiperiä kysymyksiä muun muassa koronan jälkeisestä elämästä, hartaasti valmistellusta sote-uudistuksesta ja työllisyyskokeilusta.

Puheenjohtajatenttiin osallistuivat Sanna Marin (sd.), Jussi Halla-aho (ps.), Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.),  Sari Essayah (kd.) ja Hjallis Harkimo (liik.).

Tentin vetivät Eeva Lehtimäki ja Jan Andersson.

20.08: Korona-aikaa on eletty jo reippaasti yli vuosi. Kuuminta keskustelua käydään tällä hetkellä tapahtumien ja kulttuurin tilanteesta. 

Ravintolarajoituksia kevennettiin tänään, mutta ala aikoo kannella oikeuskanslerille hallituksen päätöksestä.

– Korona-aika on ollut vaativa ja vaatinut rajoitustoimenpiteitä. Haluamme myös purkaa rajoituksia. Tänään viimeksi ravintolarajoituksia loivennettiin, Marin sanoo.

– Ala haluaisi vielä nopeampaa rajoitusten purkua. Pyrimme siihen, että voimme samanaikaisesti avata Suomea ja pitää tautitilanteen hallinnassa, Marin jatkaa.

20.10: Marin kertoo toivovansa, että halitus voi "avata kaikki rajoitukset".

– Kun katson koronatilannetta, niin uskon, että heinäkuun aikana pääsemme järjestämään isoja tapahtumia, Marin jatkaa.

20.15: Li Andersson sanoo pitävänsä tärkeänä sitä, että kulttuuri- ja tapahtuma-alaa kohdeltaisiin tasa-arvoisesti muiden alojen kanssa.

– Tästä ei ole ristiriitaa hallituksen sisällä. Ongelma on lainsäädännön rakenteessa. Kulttuuritapahtumia pidetään yleisötapahtumina ja niitä käsitellään erillään esimerkiksi ravintolasääntelystä.

20.17: Maria Ohisalon mukaan alojen yhdenvertaisen kohtelun saavuttamiseen on mennyt valitettavan paljon aikaa.

– Täytyy sanoa, että on meillä on ollut tästä hallituksen sisällä erilaisia näkemyksiä. Eri ministeriöt ovat ehkä seisseet vähän eri asennoissa.

Ohisalolta kysytään, onko se sosiaali- ja terveysministeriö, joka jarruttaa.

– Kyllä se on. Siellä on ollut erilainen näkemys kuin muilla ministereillä ja ministeriöillä. Ei voi olla niin, että osa aloista pidetään kiinni.

20.22: Petteri Orpo myöntää, että koronan hoidon ensimmäinen vuosi meni hyvin.

– Kevät on ollut takkuamista. Ihmettelen sitä, että julkisuudessa ministerit vaativat toimia, mutta niitä ei tapahdu. Jos kyse on ministeriöstä, niin kyllä oppositio antaa tukea ministeri (Krista) Kiurun kanssa neuvotteluun.

20.23: Annika Saarikon mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alat ovat osoittaneet pystyvänsä järjestämään koronaturvallisia tapahtumia.

– Eiköhän ole käynyt ilmi, mikä asetelma hallituksen sisällä on, Saarikko toteaa.

– Meillä on paljon koronasta kärsiviä aloja. Ja kyllä, STM on eri mieltä kuin muut, Saarikko jatkaa.

20.25: Jussi Halla-ahon mukaan on ongelmallista, ettei selkeitä kriteereitä ole asetettu koronarajoitusten poistamiseksi tapahtuma-alalta.

– Kuten tuli ilmi, niin terveysviranomaisten mukaan perusteita ei enää ole. On hyvä kysymys, mistä nämä johtuvat?

20.27: Sari Essayah muistuttaa, että arviolta 25 000 nuorta on tippunut pois liikkumisen piiristä.

– Tällä on kauaskantoisia seurauksia. Tuntuu hankalalta selittää, miksi baarin terassilla on ihmisiä, mutta lasten liikunnassa ryhmiä rajoitetaan.

20.28: Anna-Maja Henrikssonin mukaan koronakriisin tulokset kertovat onnistumisesta.

– Nyt on se hetki, kun pitää miettiä, että olemme siirtymässä kohti normaalia. Ihmisten perusoikeuksia ei voi rajoittaa ellei se ole välttämätöntä. Yhteiskunnan avaamisen aika on ihan kohta.

20.31: Sanna Marinin mukaan on fakta, että Suomi on hoitanut koronakriisin parhaiten Euroopassa.

– Rajoitukset ovat kestäneet lyhempään ja olleet kevyempiä kuin monessa muussa maassa. Myös rajoitustoimia on päästy purkamaan ja niitä tullaan purkamaan.

Marinilta kysytään, miten hän suhtautuu siihen, että osa hallituspuolueista kritisoi sosiaalidemokraattien johtaman STM:n toimintaa.

– Ehkä tähän voisi sanoa vanhan viisauden eli "voi tätä käsien pesua". Kyllä hallitus on näistä yhdessä linjannut. 

20.33: Li Anderssonin mukaan nyt on opittu se, että kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoiden vapautta harjoittaa elinkeinoaan ei kunnioiteta samalla tavalla kuin esimerkiksi ravintola-alan yrittäjien.

– Heillä on heikompi suoja, vaikka he saavat leipänsä yritystoiminnan kautta. Epäsuhtaa hallituksen pitää pystyä korjaamaan.

20.35: Sote-uudistusta ajetaan läpi eduskunnassa kovalla vauhdilla ennen kesän istuntotaukoa.

Keskustan Anna Saarikon mukaan kyse ei ole siitä, että keskustan lempiversio saataisiin läpi.

– Minun mielessä tässä 15 vuoden urakassa hirveää kiirettä ei ole pidetty. Laki on vasta runko. Sitten tulee toimeenpano.

– Olemme aika monet vaalit käyneet asian tiimoilta. Tästä pitää päästä eteenpäin, että voidaan puhua esimerkiksi siitä, miten hoitojonot puretaan koronan jälkeen.

20.37: Kokoomuksen Orpo epäilee hallituksen sote-hopun johtuvan siitä, että jos asia menee kesän yli, niin niin sanottujen hyvinvointialueiden toiminnan alkaminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle.

– Keskustalla erityisesti on suuri huoli, että esitys vesittyy. Jos aikataulu pettää, kantti ei välttämättä riitä.

20.40: Sote-uudistus ei välttämättä kohtelisi kaikkia kuntia tasa-arvoisesti. Pienille kunnille tulisi ehkä paremmat oltavat, mutta isommat kärsisivät.

Muun muassa Tampereen pormestari Lauri Lyly on esittänyt huolensa palvelutarjonnan supistumisesta uuden soten myötä.

– Uskon, että kaupunkiseuduilla on kykyä ja mahdollisuuksia investoida. Kaupunkien huoli on turha. Palvelut tulevat paranemaan, Sanna Marin vastaa.

Pääministeri kuitenkin muistuttaa, että sote-uudistusta tehdään "kaikkien suomalaisten" näkökulmasta, ei vain suurten kaupunkien näkökulmasta.

Marin ottaa kantaa myös soten läpivientiaikatauluun.

– Nyt tämä hallitus on vihdoin ja viimein saamassa tämän maaliin. Kiuru on paitsi hoitanut koronaa niin myös sote-ryhmää.

20.44: Jussi Halla-ahon mukaan hallintoa ei voi uudistaa vain sen itsensä takia. 

– Ongelma on riittämättömät resurssit. Väestökehityksen mukaan kunnat ovat heikossa jamassa. Hyvin pieni vähemmistö järjestää yksin palvelut. Suurin osa tekee yhteistyötä. 

Halla-aho korjaisi ongelman "kehittämällä nykyistä järjestelmää".

20.47: Orpon mukaan mahdollisesti käyttöön tuleva malli ei sen enempää saa rahoja riittämään kuin vie ihmisiäkään nopeammin hoitoon.

– Vaikka tämä olisi perustuslain mukainen, niin se ei tarkoita, että se olisi hyvä.

Kun kokoomus oli mukana väsäämässä sotea, se kaatui kalkkiviivoilla muun muassa perustuslaillisiin ongelmiin.

20.49: Uuden soten pihvi on 21 niin sanottua hyvinvointialuetta ja Helsingin erityisratkaisu kirsikkana kakun päällä.

– Tarvitsemme suuremmat hartiat, mutta emme näin massiivista hallintoa. Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan ratkaisu tarkoittaa sitä, että kolmannes suomalaisista ei tule tämän integraation piiriin, Essayah sanoo.

20.51: Li Anderssonin mukaan nykymallissa on rikki se, että kaikkein huonoimmin vastaanotolle pääsevät pienituloiset ihmiset, jotka käyttävät julkisia palveluita.

– Myös mielenterveyden palveluista on pulaa. Yhteydenotosta siihen, että pääsee kunnolla palveluiden piiriin, voi mennä jopa vuosi, Andersson toteaa.

– Uudistuksessa yksi taho vastaa koko palvelujärjestelmästä. Se mahdollistaa resurssien kohdistamisen perustasolle ja osaamisen kohdistamisen, Andersson jatkaa.

20.53: Kokoomuksen Orpo on todennut, että uusi malli tulee todennäköisesti lisäämään terveysvakuutusten kysyntää entisestään.

Miksi kokoomus on nyt niin huolissaan yksityisten toimijoiden roolin kasvamisesta?

– Hallituksen sote-ratkaisu työntää yksityisen sektorin syrjään. Jonot tulevat pidentymään. Jonossa on vähävaraiset ihmiset. On uskomatonta, että vasemmistohallitus tuo tämäntyyppistä mallia.

Marinin mukaan kokoomuksen kritiikki on "kummallista".

– On syytetty sekä Amerikan mallista että sosialismista. Olennaista on, että palvelut toimivat paremmin yhteen. Samoin erikois- ja perustason palvelut. Ihminen saa avun ajoissa ja pääsee nykyistä nopeammin lääkäriin ja hoitoon, Marin sanoo.

20.56: Kädennostoäänestyksen perusteella maakuntaveroa kannattavat Henriksson, Ohisalo, Marin ja Andersson. Hallituspuolueista keskusta ei siis kannata kyseistä veroa.

– Olennaista on, että se ei saa nostaa kokonaisverotusta Suomessa. En pidä maakuntaveroa pelkästään soteen perusteltuna, keskustan Saarikko sanoo.

21.03: Kokoomus vastustaa "voimakkaasti" uutta veroa.

– Emme tarvitse yhtään ylimääräistä kättä ihmisen kukkarolle, Orpo sanoo.

– Kuntavaalit ovat tulossa ja ihmiset eivät tiedä, miten sote-uudistus tullaan maksamaan. Minusta tämä pitäisi viheltää poikki, Orpo jatkaa.

21.11: Marinin mukaan kuntaverotus tulee hallituksen sote-mallin myötä laskemaan. Huomioitavaa kuitenkin on, että Marin kannattaa maakuntaveroa, jolla hyvinvointialueiden veroja todennäköisesti kustannettaisiin.

– Isoin osa kuntien tehtävistä tulee siirtymään hyvinvointialueille.

Saarikon mukaan kuntaveron korotuspaine olisi merkittävästi suurempi jos sote-uudistusta ei nyt tehtäisi.

– Uudistus vähentää veronkorotuspainetta.

21.21: Työllisyyden kuntakokeiluun osallistuu 118 kuntaa ja työllisyyspalveluiden on määrä siirtyä kokonaan kunnille vuonna 2024.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kahden edellisen hallituksen vastaavilla kokeiluilla ei ollut merkittäviä vaikutuksia työttömyyteen. Mikä nyt sitten muuttuu paremmaksi?

– On hyvä, että kunnat ottavat isompaa vastuuta, koska kunnissa on keskeisimmät tehtävät mitä tulee koulutukseen ja osaamiseen. Kunnissa on vahvaa osaamista ja tunnetaan arjen asiat. Nyt kokonaisuus eli elinvoimapalvelut, koulutus ja työllisyydenhoidon kokonaisuus ovat samoissa käsissä. Mielestäni se on järkevää , Marin sanoo.

Orpon mukaan hallituksen ratkaisut tähän mennessä ovat olleet työttömyyden hoitoa, mutta niillä ei luoda uusia työpaikkoja.

– Yrityksiä ei saada investoimaan tai yrittäjää palkkaamaan uusia ihmisiä. Tällä ei saada ihmistä kannustettua ottamaan töitä vastaan, Orpo toteaa.

21.22: Ohisalon mukaan työttömyyden "kova ydin" on siinä, että ihmiselle on kasaantunut erilaisia ongelmia.

– Kunnista löytyy osaamista ja koulutusmahdollisuuksia. Yrittäjien ja järjestöjen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä.

21.28: Halla-aho nosti puoluevaltuustossa pitämässään puheessa esiin ay-liikkeen vastustamia asioita kuten heikennyksiä työttömyysturvaan, irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimuksen yleissitovuuden purkamista.

Jussi Halla-aho, ajatteko näitä heikennyksiä työttömyysturvaan?

– Ymmärrän, että sdp:ssä ja ay-liikkeessä puhetta tulkittiin varsin luovalla tavalla vaalipaniikin takia. Puheenvuorossani minä tai perussuomalaiset emme esittäneet nykyisten mekanismien purkamista. Arvostelimme kumpaakin työmarkkinaosapuolta siitä, että ne takertuvat yksittäisiin mekanismeihin sen sijaan, että puhuttaisiin yhteisistä intresseistä ja tavoitteista. Näitä ovat ne, että syntyy yrityksiä ja työpaikkoja ja että työstä saisi palkkaa, jolla tulee toimeen. 

– On selvää, että on erittäin paljon maita, mukaan lukien muut Pohjoismaat, joissa työmarkkinamekanismit ja lainsäädäntö eroavat huomattavasti Suomesta. Ei Ruotsia tai Tanskaa varmaankaan voi pitää minään duunarin helvettinä. Asioita voidaan järjestää monella tavalla.

21.30: Marinin mukaan perussuomalaiset haluavat purkaa mallin, joka takaa Suomeen vähimmäispalkkatason ja kunnolliset työehdot.

– Teille se ei ole mikään kysymys, että meillä on yleissitovat työehtosopimukset. Tämä on erittäin iso linjanmuutos. Siinä mennään kokoomuksesta oikealta ohi niin että viuhahtaa!, Marin sanoo suunnaten sanansa Halla-aholle.

– Käsittämätöntä puhetta muka työväenpuolueena itseään pitävältä puolueelta, Marin jatkaa.

21.36: Hjallis Harkimon mukaan hallitus on ideologisella harharetkellä.

– Ne eivät ymmärrä yrittäjiä yhtään. Yrittäjät ovat ainoita, jotka pystyvät palkkaamaan ihmisiä. Meidän pitäisi laskea investoinneista veroja ja kannustaa työllistämään.

21.44: Koulujen pyörittämiseen tarvitaan lapsia. Syntyneiden lasten määrä kuitenkin väheni 285 kunnassa vuosina 2010–2019, ja vain 60 kunnassa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on lakkautettu noin 1700 peruskoulua. Opetushallituksen selvityksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana vähintään 500 koulua tullaan vielä lakkauttamaan.

– Päiväkoti, esiopetus ja kaksi ensimmäistä luokkaa tiiviimpänä pienten lasten koulupolun alkupäänä. Tehtäisiin periaatepäätös, että sen pitäisi olla lähipalvelu, eikä pitkien matkojen takana, keskustan Saarikko sanoo.

Orpon mukaan "täytyy olla sen verran rehti", että kun lasten määrä vähenee, niin koulujenkin määrä vähenee.

– Täytyy tehdä sellaista politiikkaa kunnissa, että perheitä perustetaan ja lapsia syntyy. 

21.52: Halla-aho toteaa, ettei koulua tietenkään voida pyörittää, jos lapset käyvät kovin vähiin.

– Mutta jos matalalla kynnyksellä suljetaan kouluja, niin se monesti merkitsee kuoliniskua paikalle. Koulut ovat palveluita, joita lapsiperheet ja lapsia suunnittelevat perheet katsovat hyvin tarkkaan asuinpaikkaa miettiessään, Halla-aho muistuttaa.

Suljetaanko kouluja liian herkästi?

– Itse en halua lähteä arvostelemaan kuntapäättäjiä. Varmasti tarkasti puntaroidaan, miten kouluverkkoja kehitetään, Marin sanoo.

22.02: Puheenjohtajatentti on päättynyt. Vielä tänään MTV Uutiset julkaisee arvionsa siitä, miten puolueiden puheenjohtajat pärjäsivät.

Lue myös: Oletko jo äänestänyt kuntavaaleissa? Tänään sen voi tehdä vielä ennakkoon