Onnesta ja onnellisuudesta on olemassa paljon väitteitä. Tässä on viisi yleisintä uskomusta. Mitkä oikeasti pitävät paikkaansa?
Etnologi ja kirjailija Nicolas Jaquemot listaa kymmenen myyttiä ja faktaa onnesta ja hyvinvoinnista. Tässä ensimmäiset viisi.
1. Onni on suotu vain joillekin ihmisille
Usein ajatellaan, että jotkut "syntyvät onnellisten tähtien alla". Joillain ihmisillä on siis syntymässä annettu paremmat edellytykset onneen ja optimismiin. Totta onkin, että suuri osa persoonastamme on selitettävissä geeniperimän avulla, mutta ei aivan kaikki. Jokaisella on mahdollisuudet kehittää itseään ja positiivisia piirteitä itsessään.
Kalifornian yliopiston psykologian professori Sonja Lyubomirskyn mukaan 50 prosenttia onnestamme johtuu geeniperimästä, 40 prosenttia tulee käytöksestämme ja 10 prosenttia henkilökohtaisista seikoista, kuten terveydestä, siviilisäädystä tai varallisuudesta.
Kuva: Shutterstock
2. Raha ei tee onnelliseksi
Kuka ei olisi kuullut lausahdusta, että raha ei tee onnelliseksi. Martin Seligman kertoo tutkimuksesta, jossa on ollut mukana kymmeniä tuhansia ihmisiä joka puolelta maailmaa. Näiden ihmisten onnellisuutta tutkittiin suhteessa kyseisen maan ostovoimaan. Tyytyväisyys elämään ja ostovoima kulkivat samaan suuntaan. Rikkaissa maissa oltiin onnellisempia kun köyhissä maissa. Kiinnostavampaa kuitenkin oli, että korrelaatio rikkauden ja onnellisuuden välillä riittää vain tiettyyn pisteeseen saakka. Kun BKT ylittää tietyn tason, yhteys katoaa.
Tutkimuksen tuloksen voi yksinkertaistaa siten, että jos entuudestaan kaikki on hyvin, raha ei tee onnellisemmaksi.
– Mitä paremmin meillä on asiat, sitä enemmän odotuksemme lisääntyvät. Into laatuu nopeasti, ja silloin meidän täytyy saada jotain vieläkin parempaa ollaksemme tyytyväisiä, Jaquemot tiivistää.
Tutkimukset osoittavat myös sen, että mitä enemmän keskitymme rahaan, valtaan ja aineelliseen hyvinvointiin, sitä onnettomampia olemme.
– Ihminen, joka ahmii kulutusyhteiskunnan viestin karvoineen päivineen, on muita tyytymättömämpi elämäänsä ja ahdistuneempi. Lisäksi materialismiin yhdistyy enemmän masennusta, huolta ja narsismia, samoin ruumiillisia ongelmia, kuten mahakipua, päänsärkyä sekä alkoholin ja tupakan liikakäyttöä, Jaquemot kertoo.
Shutterstock
3. Lapset tekevät onnelliseksi
Lapset antavat paljon, mutta niin ne myös ottavat. Lapset eivät väistämättä tee onnelliseksi.
– Tutkittaessa tarkkaan, mitä naiset kokevat hoitaessaan päivittäisiä askareitaan, on ilmennyt, että he ovat vähemmän onnellisia huolehtiessaan lapsistaan kuin silloin, kun he syövät, käyvät jumpassa, ostoksilla, ottavat torkut tai katsovat tv:tä. Itse asiassa tuntuu siltä kuin lapsista huolehtiminen olisi vain hivenen miellyttävämpää kuin kotitalousaskareiden hoitaminen, kirjoittaa Harvardin yliopiston psykologian professori Daniel Gilbert.
Tutkimukset osoittavat myös, että parisuhteessa elävät, lapsettomat miehet ja naiset ovat tyytyväisempiä kuin ne, joilla on lapsia.
– Lapset nakertavat parisuhteen iloa. Tutkimukset osoittavat, että suhteen tyydyttävyys vähenee rajusti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Ehdottomasti alimman tasonsa se saavuttaa, kun vanhin lapsi tulee murrosikään. Se alkaa taas nousta, kun viimeinen lapsi on muuttanut pois kotoa, kirjoittaa Jaquemot.
Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen. Tutkimukset eivät kerro miten yksittäinen vanhempi kokee asian. Se, että lapset eivät automaattisesti tee onnelliseksi, ei myöskään tarkoita sitä, että ne tekisivät meidät automaattisesti onnettomiksi.
Shutterstock
4. Kauniit ihmiset ovat onnellisempia
Nyky-yhteiskunnassa ulkonäöllä on paljon merkitystä, sitä ei kukaan voi kieltää. Viehättävät ihmiset saavat paremman kohtelun kuin epäviehättävät, kertovat useammat tutkimukset. Puoleensavetävät ihmiset saavat suuremmalla todennäköisyydellä työpaikan, ylennyksen, paremman palkan ja paremmat arviot työsuorituksistaan. Hyvästä ulkonäöstä on siis etua, muttei se vielä kerro kaikkea. Hyvännäköisillä ihmisillä on usein parempi itsetunto, joka on suurempi tekijä onnellisuuden kokemisen suhteen. Kauniit ovat myös psyykkisesti ja fyysisesti terveempiä ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa hieman rumia älykkäämpiä
Kauneus ei kuitenkaan ole onnen tae.
– Kauniit ihmiset ovat ehkä vähän onnellisempia, mutta eivät niin paljon kuin voisi luulla ottaen huomioon kaikki heidän etunsa, kirjoittaa harvardin yliopiston tutkija Nancy Etcoff.
Shutterstock
5. Uskovaiset ovat onnellisempia
Monet tutkimukset osoittavat, että uskonnolliset ihmiset ovat hieman enemmän onnellisia kuin ei-uskonnolliset. Uskonnolliset toipuvat paremmin henkilökohtaisista tragedioista, noudattavat terveempiä elämäntapoja ja elävät pidempään.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ollakseen onnellinen tulisi uskoa johonkin tiettyyn uskontoon.
– Se, että ylipäänsä uskoo johonkin suurempaan kuin mitä itse on, tuntuu auttavan ihmisiä suhtautumaan optimistisesti elämään ja myös toipumaan vastoinkäymisistä, kirjoittaa Jaquemot.
Teksti: Vilja Rydman
Kuvat: Shutterstock
Kirjoitus perustuu Nicolas Jaquemotin kirjaan Mitä optimisteilta voi oppia? (Atena Kustannus)