Valkoposkihanhien karkottaminen Natura-alueeseen kuuluvilta pelloilta kuumentaa tunteita Tohmajärvellä. Syynä on viranomaisten väärinkäsitys, joka aiheutti maatalousyrittäjälle ison yllätyksen ja kasvutappioita. Vielä keväällä hanhia sai samoilta pelloilta karkottaa, mutta ei enää syksyllä.
Maatalousyrittäjä Heikki Raerinne Tohmajärven Värtsilässä on kiukkuinen mies. Iso 150 lehmän navettainvestointi painaa päälle ja kaikki peltoala tarvitaan karjalle. Tilalla oli laskettu, että Natura-alueella olevat pellot olisivat mukana rehun tuotannossa.
– Nyt niillä paskovat hanhet eikä lintuja saa hätistellä sieltä pois, Raerinne manaa.
Karkotusta tehtiin vielä kevätmuuton aikana Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle tutkimustarkoitukseen myönnetyllä poikkeusluvalla.
– Tämä johtui väärinkäsityksestä lupapäätöksen sisällöstä, myöntää ylitarkastaja Matleena Louhisalmi Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
– Kyseinen poikkeuslupa ei ole voimassa Natura 2000 -alueilla, tästä syystä karkotusta ei Natura-alueilla saa tehdä.
Poikkeuslupa on myönnetty vuonna 2018 ja se on voimassa vuoden 2023 kevääseen saakka. Se tarkoittaa sitä, että Raerinteen tilalla hanhet syövät kasvuston ja paskovat tuvan nurkalle vielä neljän muuttoaallon aikana.
Tieto tuli myöhään
Kuka sitten ymmärsi väärin? Oliko se Varsinais-Suomen vai Pohjois-Karjalan ELY-keskus?
– Lupapäätöstä ei ollut kirjoitettu riittävän yksiselitteisesti ja siihen oli jäänyt mahdollisuus erehtyä lupa-alueesta, Louhisalmi selittää.
Asia selvitettiin ylitarkastajan mukaan kesän aikana Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Raerinne sai uudesta linjauksesta tiedon kuitenkin vasta pari viikkoa sitten.
– Luotin liikaa, että asiat hoituisivat, kun keväällä meni niin hyvin.
Yrittäjä harmittelee keväältä romuttunutta toimintamallia.
– Oli toimiva hanhipartio ja hanhipellot johon linnut saivat mennä. Vedottiin Naturan lisäksi tämmöiseen maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden selvitykseen eli niin sanottuihin maalialueisiin.
Hakijan pitäisi osoittaa vaikutukset
Hanhien karkottaminen on lisäksi kielletty alle 150 metrin etäisyydellä Natura-alueista. Perusteluna tälle on, että poikkeuslupahakemuksissa ei ole Louhikosken mukaan esitetty arviota tai tunnistettu haettujen toimenpiteiden vaikutuksia Natura -alueiden suojeluperusteena oleviin lintulajeihin.
– Natura-alueet ovat monien muidenkin lajien perusteella suojeluverkostoon kuuluvia, karkotustoimet ovat laajoja eikä niitä ole arvioitu lainkaan. Ei siis ole ollut mitään asiapohjaista perustelua vaikutusten arvioinnista. Siksi lupaa Natura-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen ei ole voitu myöntää, Louhikoski kirjoittaa juristikielellä MTV Uutisille lähettämässään sähköpostissa.
Louhikosken mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskus on rajoittanut karkotustoimia Natura-alueen läheisyydessä varovaisuusperiaatteella ottaen huomioon keskustelut alueellisten ELY-keskusten kanssa.