Eri puolilla Eurooppaa havaittiin lokakuun alussa kasvaneita pitoisuuksia radioaktiivista ainetta. Eurooppalaisten säteilyviranomaisten mukaan kyseessä oli rutenium-alkuaineen radioaktiivinen isotooppi rutenium-106.
Säteilyturvakeskus Stuk kertoi tuolloin, että myös Suomessa tavattiin kohonneita rutenium-106-pitoisuuksia.
Sääasiantuntijat muun muassa Ranskassa ja Saksassa ovat The New York Timesin mukaan paikallistaneet radioaktiivisen isotoopin lähteen Etelä-Venäjälle tai Kazakstaniin.
– Kaikkein todennäköisin lähde on Volgan ja Uralin välimaastossa, sanoo Ranskan ydinturvallisuusviraston johtaja lehdelle.
Venäjän säätä ja ilmansaasteita valvova Rosgidromet-virasto kertoo tiedotteessaan, että syyskuun lopulla Tseljabinskin lähellä sijaitsevalla mittausasemalla havaittiin erittäin korkeita saastepitoisuuksia.
Saksalainen Federal Office for Radiation Protection -virasto kertoi aiemmin, että päästön lähde täytyy olla Venäjällä. Venäjän valtion ydinteollisuutta pyörittävä Rosatom kielsi saksalaisten väitteet tuoreeltaan.
Tsheljabinskin lähistöllä toimii muun muassa käytetyn ydinpolttoaineen käsittelylaitos Majak.
Rosgidrometin virallisen tiedotteen mukaan korkeita säteilyarvoja on saatu eri mittuspisteissä eteläisen Uralin alueella syyskuun lopulla ja aivan lokakuun alussa. Arvoja on mitattu muun muassa vedestä.
The Guardian kertoo tiedotteesta, että sen mukaan säteilyarvot ovat ylittäneet normaalin rajan 986-kertaisesti.
Kansainvälinen Atomienergiajärjestö IAEA on muun muassa tutkinut, saattoiko kohonnut säteilypitoisuus aiheutua satelliitin putoamisesta. Tällaisesta ei havaittu merkkejä.
Ranskan ja Saksan säteilyviranomaisten mukaan havaittu aine on ollut ainoastaan rutenium-106:ta. Sen vuoksi ydinonnettomuuden mahdollisuus on pieni, koska se olisi vapauttanut muitakin nuklideja.
Ranskalaisten mukaan jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa. Vuoto on joko ydinpolttoaineen kierrätykseen tarkoitetuista laitteista tai radioaktiivisten lähteiden tuotannosta.