Liikuntasalin seiniä maalataan kirkuvilla väreillä. Kaksi teinityttöä hytkyy musiikin tahdissa. Pihalla nuoret heittävät koripalloa ja härnäävät toisiaan. Nuorisokeskus sijaitsee Brysselin Molenbeekissa, käärmeenpesässä.
Näissä kortteleissa on suunniteltu sekä Brysselin että Pariisin terrori-iskut, täältä on värvätty kymmenittäin nuoria vierastaistelijoiksi Syyriaan. Täältä on löytynyt yhteys miltei jokaiseen ääri-islamistien iskuun, joita on viime vuosina Euroopassa tehty.
Paikallisen nuorisokeskuksen johtaja, antropologi Johan Leman on seurannut alueen kehitystä vuosikymmenien ajan. Helppoja selityksiä ei ole, hän sanoo heti alkuun.
Molenbeekin ongelmista on syytetty milloin saamatonta pormestaria, milloin poliisin laiminlyöntejä ja sirpaleista aluehallintoa.
– Virheitä on tehty. Mutta syyt ovat hyvin moninaiset, Leman sanoo työhuoneellaan STT:lle.
Jihadismilla on Molenbeekissa syvät juuret. Ääri-islamisteja on muuttanut alueelle monesta suunnasta 1990-luvulta lähtien. Bryssel on maantieteellisesti keskeisellä paikalla Euroopassa, ja kaupungin keskustan tuntumaan on keskittynyt vuosien saatossa vahva muslimiyhteisö.
Kaksi värväyskanavaa
Korkea nuorisotyöttömyys ja laiton huumekauppa luovat otollista maaperää vierastaistelijoiden rekrytointiin.
– Uskonnosta on tulossa yhä vähemmän merkittävä elementti. Nuoriin vedotaan kehottamalla, että älkää uskoko mediaan ja auktoriteetteihin, värväysmenetelmiin perehtynyt Leman sanoo.
Jihadisteilla on kaksi yleistä rekrytointikanavaa. Toinen tapahtuu kuppiloissa, joissa huumeet vaihtavat omistajaa. Kohteena ovat nuoret, jotka ovat jo valmiiksi rikollisia. ”Synnintekijää” lähestytään kertomalla helposta paikasta paratiisissa.
Toinen kanava sijoittuu moskeijoiden ovensuuhun. Tässä uskonnolla on isompi merkitys: pyrkimyksenä on löytää nuoria, jotka epäröivät islamin suhteen. Heidät kutsutaan rukoushuoneelle, jossa he voivat ymmärtää islamia ”paremmin kuin vanhempansa”.
– Ainakin yksi moskeija on asentanut valvontakameroita värvääjien takia.
Huomio syrjäytyviin
Molenbeekin nuoret ovat väsyneet olemaan maailman silmätikkuina.
– Olemme muka jihadistien pääkaupungissa. Täällä on täysin turvallista, sanoo Haseeb Raza, 18, joka aikoo isona lääkäriksi.
Harva nuori haluaa avautua ulkopuoliselle. Yksi lupaa tietoja rahaa vastaan.
Roskakuskina työskentelevä Samir Mohamed, 23, kertoo, että töiden saanti on vaikeaa. Hän sanoo Razan tavoin, ettei tunne ketään jihadistia tai radikalismiin taivuteltua. Iskuista epäillyt ovat kuitenkin kasvoista tuttuja.
Molenbeekissa asuu liki 100 000 ihmistä.
– Väitteet, että alueella kaikki tuntevat kaikki, ovat roskaa, Leman sanoo.
Lemanin nuorisokeskus pyrkii keskittämään huomionsa syrjäytymisvaarassa oleviin. Jalkapalloseuroille ja muille yhteisöille tarjotaan asiantuntijoita, jotka voivat olla yhteydessä harrastuksesta pois jääviin nuoriin.
Keskus opettaa myös torjumaan taivutteluyrityksiä. Nuoret saavat muun muassa tehdä itse mainosvideoita ja miettiä niihin vasta-argumentteja.
– Ainoa, mikä puuttuu, on rahoitus, Leman sanoo ja kertoo keräävänsä varoja eri sponsoreilta.
Lemanin mukaan aluehallinto on niin pirstaleinen, että sen varaan ei voi laskea.
– Jos meidän on odotettava, että kaikki nämä ihmiset laittavat suunnitelmansa yhteen… Lopulta sitä alkaa toimia itse.