Suomen osallistumisesta Virossa Yhdysvaltain johdolla tehtäviin ilmaharjoituksiin on nousemassa ulko- ja turvallisuuspoliittinen soppa. Taustalla pyörii keskustelu taannoisesta Islannin ilmavalvontaoperaatiosta ja jopa siitä, onko USA:n osallistumisen myötä kyseessä harjoittelu Naton 5. artiklaa varten.
Tämä Naton 5. artiklahan tarkoittaa sitä, että hyökkäys yhtä Nato-jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan. Artiklaa ei ole koskaan jouduttu testaamaan, mutta Virossa siihen luotetaan kuin pässi sarviin ja siksi USA:n lento-osaston saapuminen Ämärin tukikohtaan on maalle kuin taivaan lahja,
Vaikka Suomi on osallistunut jo useasti harjoituksiin Baltiassa, nyt kyseessä on eri juttu.
Osallistuminen oli esillä presidentti Sauli Niinistön johtamassa hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiisessa valiokunnassa ja sieltä tieto levisi - kuinkas muutenkaan - Helsingin Sanomiin.
Asia on kovasti alkuvaiheessa, sillä Utva ei tehnyt asian suhteen mitään muuta päätöksiä kuin pyysi asiasta lisäselvityksiä. Kukaan ei tunnu vielä tietävän edes sitä, miten monella koneella amerikkalaiset ovat Viroon tulossa. Harjoitusten sisällöstäkään ei ole tietoa, ilmeisesti se on tarkoitus järjestää maalis-huhtikuussa,
Lisäselvityspyyntö tuli monille yllätyksenä, sillä harjoituksiin lähtemistä on tähän saakka pidetty rutiinipäätöksenä. Nyt - ja syy on tietenkin Venäjä ja Ukrainan sota - tilanne on kuitenkin toinen. Suomi on ollut monessakin Nato-operaatiossa mukana ja mm. hävittäjien ilmatankkausta on harjoiteltu moneen otteeseen: suomalaishornetit ovat imeneet kerosiinia Naton tankkauskoneista.
Moni muistaa millainen poliittinen huuto syntyi siitä, kun Suomi päätti osallistua Islannin ilmavalvontaan. Lopulta Suomi oli mukana vuosi sitten Islannin operaatiossa viidellä F/A-18 Hornet-hävittäjällä ja kahdella maavoimien NH90-helikopterilla. Suomi ei osallistunut suoraan Naton ilmavalvontaan liittyviin tehtäviin, eikä Horneteissa ollut aseita.
Kun Islannin-operaation osallistumista suunniteltiin, keskustelu oli kovaa. Aseistuksesta puhuttiin ja moni maalaili piruja seinille siitä, miten Suomi toimii Baltian Nato-maiden suhteen.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan pääministeri Alexander Stubb (kok.) ja puolustusministeri Carl Haglund (r.) ovat USA-vetoisen operaation osallistumisen kannalla, mutta lisäselvityksiä vaativat Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).
Stubbilta asiaa kysyttiin sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla. Vastaus oli vähintäänkin outo:
"En lähtisi ainakaan tässä vaiheessa ylidramatisoimaan."
Tässä vaiheessa? Häh?
Stubbin mukaan utva oli yksimielinen, mutta "tässä vaiheessa" -kommentit antava aiheen olettaa, että asia on kaikkea muuta kuin selvä.
Vaalitunnelmissa Yhdysvaltain osallistuminen Virossa pidettäviin ilmaharjoituksiin muuttuu monen suussa ja silmissä äkkiä yksisilmäiseksi Nato-operaatioksi. Yhdysvaltalaislaivue ei olisi osa Naton ilmavalvontaa, jota Baltian kentiltä nyt tehdään. Naton vastustajat nostavat ilmapomminvarmasti esille sen, onko kyseessä Yhdysvaltain johtama harjoitus Naton 5. artiklaa varten ja onko Suomi liukumassa Naton jäseneksi ilman poliittisia päätöksiä. Eli suomeksi snaottuna kyseessä on eri asia kuin että pari italialaista tai portugalilaista hävittäjää valvoo Baltian ilmatilan koskemattomuutta.
Vastapuoli tulee muistuttamaan lännen yhteisrintamasta ja siitä, että kyseessä on halpa ja hyvä harjoitus, joka tulee suureen tarpeeseen.
Mutta se on ainakin varmaa, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikka katoa eduskuntavaaliteemojen joukosta minnekään.
x x x x x x
Oman lisämakunsa soppaan luo Viron ja Suomen harvinaisen piikikkäät välit ulkopolitiikassa. Viro on nakellut rusettipresidentti Toomas Hendrik Ilveksen suulla Suomen ulkopoliittiselle johdolle milloin mistäkin Suomen linjauksesta ja lyönyt suomettumisleimaa minkä on ehtinyt. Kun täällä vastassa on toinen intellektuelli Erkki Tuomioja, ei kahden arrogantin kisasta mitään hyvää seuraa. Se Suomessa on havaittu, etteivät tiedot Ilveksen Kardriorgin linnasta näytä leviävän edes Viron ulkoministeriöön saakka. Mutta sehän on tätä aikaa, kun naapurin presidentti nakkelee ulkopolitiikan sukkeluuksiaan twitterissä ja unohtaa kertoa asioita esimerkiksi oman maansa ulkoministerille...
Miettikääpä sitä!