Tallinnassa sijaitsevan Mahtran peruskoulu on Viron koulu-uudistuksen eturivissä.
Mahtran peruskoulussa Tallinnassa on takana poikkeuksellisen vaativa syksy. Noin 160 koululaisen opetuskieli vaihtui venäjästä viroon syyskuussa.
– Se oli todella vaikeaa. Opettaja alkoi yllättäen puhua viroa. Ennen sitä kaikki paitsi viron kielen tunnit olivat venäjäksi, kertoo neljäsluokkalainen Alina Chubenko.
Viimeisinä päivinä ennen joulua askarrellaan joulukortteja ja opetellaan jouluun liittyvää sanastoa viroksi. Noin 700 oppilaan koulu sijaitsee Lasnamäen kaupunginosassa, jossa enemmistö asukkaista on venäjänkielisiä.
– Rehellisesti sanottuna ensimmäiset viikot olivat todella raskaita, neljännen luokan luokanopettaja Maria Seleznjova toteaa.
Seleznjova opetti aiemmin pelkkää venäjän kieltä, joka on myös hänen äidinkielensä. Kielimuutoksen myötä muuttui myös hänen roolinsa vironkieliseksi luokanopettajaksi, joka opettaa viroa, tieteitä ja matematiikkaa. Muutos edellytti paljon omaehtoista opiskelua, joka jatkuu edelleen.
– Verkkosanakirjojen kaltaiset työkalut ovat parhaita ystäviäni. Käytän niitä jatkuvasti, jotta puhuisin lapsille täydellistä kieltä.
Opettaja Maria Seleznjova kehuu lasten rohkeutta käyttää viron kieltä. Hän auttaa ymmärtämään esimerkiksi käsillä elehtien.
Kaikki luokka-asteet opiskelevat viron kielellä 2029 alkaen
Luokka on Viron koulu-uudistuksen eturivissä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Viron parlamentti äänesti venäjänkielistä opetusta koskevan lain puolesta joulukuussa 2022. Sen myötä Viron venäjänkieliset oppilaat siirtyvät vironkieliseen opetukseen vuosikymmenen loppuun mennessä.
Heitä on Viron opetusministeriön mukaan kaikkiaan noin 29 000. Heistä 7 000 aloitti tänä syksynä koulunkäynnin viroksi.
Eri luokka-asteet siirtyvät viron kieleen kuuden vuoden aikana vuorotellen niin, että yhdeksäsluokkalaisetkin opiskelevat viroksi syksystä 2029 alkaen.
Syksyllä 2025 puolestaan vironkielistä opetusta saavat ykkös- ja nelosluokkalaisten lisäksi toisen ja viidennen luokan oppilaat. Tänä syksynä myös varhaiskasvatus vaihtoi kielensä viroon.
Muutoksessa on kyse oman kansallisen kielen ja identiteetin varjelemisesta, mutta myös koulutuksen tasa-arvoistamisesta.
– Tarkoitus on tarjota laadukasta opetusta kaikille asuinpaikkaan tai äidinkieleen katsomatta, sanoo Viron opetusministeriössä viron kieleen siirtymisestä vastaava johtaja Ingar Dubolazov.
Vanhemmilla ja oppilailla asenne kohdillaan
Siirtymää ennen ja sen aikana myös Mahtran koulussa opettajat ja vanhemmat ovat tavanneet säännöllisesti keskustellakseen siirtymän etenemisestä. Vanhempia on kannustettu siihen, että viron kielestä ei puhuttaisi kodeissa kielteiseen sävyyn. Maria Seleznjovan mukaan siinä on onnistuttu.
Myös lapset ymmärtävät, miksi muutos on tehty.
– Koska asumme Virossa, emmekä esimerkiksi Venäjällä tai Valko-Venäjällä. Viro on valtio ja sillä pitää olla sen oma kieli. Siksi on vaihdettu viroon, tiivistää neljäsluokkalainen Stanislav Varnavski.
Varnavski kuvailee ymmärtävänsä oppitunneilla lähes kaiken ja saavansa opettajalta paljon kehuja sen ansiosta. Hankalin oppiaine on matematiikka. Numerot kymmenestä ylöspäin ovat viroksi vaikeita.
Tunnilla Maria Seleznjova puhuu pelkkää viroa ja tarvittaessa elehtii käsillään auttaakseen ymmärtämisessä. Lapset saattavat vielä välillä keskenään puhua venäjää.
– Käytän viroa enemmän tunneilla, mutta välitunneilla puhumme venäjää, sanoo Alina Chubenko.
Opettaja kehuu oppilaitaan vuolaasti.
– Lapset ovat olleet mahtavia! He eivät pelkää. Jos he vain osaavat, he kyllä käyttävät viroa. Minkäänlaista vastustusta en ole huomannut, Seleznjova sanoo.
Tunneilla lapset saattavat vielä käyttää venäjää, mutta rankaisemisen sijaan heitä kannustetaan ilmaisemaan itseään viroksi.
Oppikirjat liian vaikeita
Sen sijaan uudistus olisi opettajan mukaan voitu tehdä toisinkin. Hänestä neljäsluokkalaiset ovat jo melko vanhoja vaihtamaan kieltä täysin.
– Olisi parempi aloittaa koulunkäynti viroksi ensimmäisestä luokasta tai päiväkodista. Kaikki meidän haasteemme liittyvät lasten heikkoon kielitaitoon.
Haasteita lisäävät myös oppikirjat, jotka on tarkoitettu äidinkielenään viroa puhuville. Seleznjova toivoo, että valtio tarjoaisi kielisiirtymän tehneille lapsille sopivampia opetusmateriaaleja.
Opetusministeriöstä suurimmaksi siirtymän haasteeksi nimetään opettajien niukkuus.
– Suurin haaste on ollut saada tarpeeksi opettajia, jotka ovat riittävän itsevarmoja luokassa, ja joiden viron kieli on riittävän sujuvaa eri aineiden opettamiseen viroksi, sanoo Ingar Dubolazov.
Pahiten opettajapulasta kärsineellä Itä-Virumaalla opettajille on maksettu yli 500 euroa suurempaa kuukausipalkkaa viime vuoden syyskuusta lähtien.
Dubolazov vakuuttaa, että tämän syksyn osalta opettajien virat on saatu täytettyä lopulta varsin hyvin. Hän arvioi, että Venäjän rajalla sijaitsevassa Narvassa on vielä noin kymmenen opettajan paikkaa vapaana.
Alina Chubenkon mielestä vaikein oppiaine on viron kieli.
Oikaisu 22.12. kello 21.18: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että koulu sijaitsee Länsmäen kaupunginosassa. Sellaista kaupunginosaa ei Tallinnassa todellisuudessa ole. Koulu sijaitsee Lasnamäen kaupunginosassa.