Amerikanstaffordshirenterrieri Camo pelasti miehen hengen vuoden 2017 lokakuussa, kun se vaatimalla vaati päästä ulos. Pihalla Camo omistajineen löysi lähes tajuttoman miehen kaatuneena läheisestä ojasta, ja joulukuussa koira palkattiin sankarikoiran arvonimellä.
Kemiläinen Virpi Tervonen ajatteli putsaavansa amerikanstaffordshirenterrieri eli amstaffi Camon tulehtuneet korvat ennen ulkoilua. Mutta Camo oli levoton. Se ravasi eteisen ja keittiön väliä levottomasti.
Mikähän sillä on? Se ei yleensä hauku tuolla tavoin. Kun Camo hyppi vasten tuulikaapin ovea, Tervonen päätti, että korvien putsaaminen saa odottaa. Tuo ei ole hänen koiralleen normaalia käytöstä.
Hän kurkkasi ulos keittiön ikkunasta, mutta ovella tai pihalla ei näkynyt mitään eikä ketään. Ihmisiä käveli tietä pitkin talon ohi kuten tavallista.
Tervonen avasi tuulikaapin oven laittaakseen kengät jalkaansa. Silloin Camo ryntäsi ulko-oven luo ja hyppi voimalla sitä kohti.
– Se ei yleensä pompi eikä myöskään käskyhauku turhaan. Nyt se komensi minua haukulla ihan selvästi, että on kiire.
Tervonen aukaisi ulko-oven ja samassa Camo rupesi vetämään kaikella voimallaan kohti piha-aitaa. Hihna oli tiukalla, ja Tervonen yritti kieltää koiraa vetämästä niin kovin.
– 30-kiloinen koira vetämässä täydellä voimalla ei tunnu mukavalta.
Lue myös: Jonna, 40, oli lenkillä, kun jalan luut katkesivat yhtäkkiä – makasi 19 asteen pakkasessa ja mietti, miksei kukaan auta
Ostokset levällään tiellä
Tervonen ajatteli, että aidan luona täytyy olla jonkun kiimaisen narttukoiran haju. Camo oli puolitoistavuotias innokas nuorukainen, ja siksi omistaja yritti kieltää tätä menemästä pidemmälle.
Kun koira ei antanut periksi, Tervonen antoi. Hän meni koiran kanssa lähemmäs aitaa ja näki erikoisen näyn: Autotiellä oli ostoksia pitkin poikin.
Aidan takaa kuului omituista mörinää. Mikähän elukka siellä on, Tervonen muistaa miettineensä. Camo alkoi murista.
Hän kurkisti aidan yli. Pientareella makasi iäkäs mies selällään. Miehen pyörä oli kaatunut tämän päälle ja ostoskorissa olleet ostokset painoivat hänen rintakehäänsä.
– Mies oli saanut sairaskohtauksen. Hän oli aivan hämärän rajamailla.
Tervonen vei äkkiä Camon autoonsa ja juoksi auttamaan miestä. Pahimmasta säikähdyksestä selvittyään mies kertoi, että oli mielestään ainakin vartin verran yrittänyt huutaa apua, mutta kukaan ohikulkijoista ei ollut tullut apuun.
Lue myös: MTV Uutisten lukijat kertovat: Avunantajia ei ole löytynyt, vaikka tarvetta olisi ollut – "Ohikulkijoiden vauhti vain koveni, kun maassa makasi apua huutava mustalaisnainen"
Osa kaivoi puhelimia kuvatakseen
Tervonen soitti ambulanssin ja rauhoitteli miestä. Pikkuhiljaa ympärille kerääntyi muitakin ihmisiä; eräs mies haki läpimärälle vanhukselle autostaan viltin lämmikkeeksi. Jotkut yleisöstä kaivoivat esiin puhelimia kuvatakseen.
– Mutta näkivät varmaan, että siinä oli sen verran äkäisen oloinen tyttö auttamassa, että panivat puhelimet taskuunsa, Tervonen sanoo ja naurahtaa.
Mies saatiin ambulanssiin ja myöhemmin Tervonen kuuli, että mies oli ollut hypotermiassa ja henki oli ollut hetkistä kiinni.
– Hän oli tukehtumaisillaan, kun menin apuun. Mereltä puhalsi kylmä tuuli ja lämpötila oli nollassa.
Kun Tervonen palasi Camon kanssa kotiin, tuli ensimmäisenä helpotuksen tunne. He olivat ehtineet ajoissa. Myöhemmin tuli valtava viha: Miksei kukaan muu mennyt apuun? Ohi meni jalankulkijoita ja autoja koko ajan.
– Miehen kanssa mietimme ambulanssia odotellessamme, että luulivatkohan ohikulkijat hänen olevan humalassa? Mutta ei sekään ole selitys sille, ettei auteta, Tervonen puuskahtaa.
Miten Camo aavisti miehen hädän?
Yksi asia mietityttää kaiken tapahtuneen jälkeen: Miten Camo osasi vaatia ulos? Tervonen sanoi, ettei ainakaan itse kuullut sisälle ääniä, radio pauhasi keittiössä. Ikkunoista ei näkynyt mitään.
Mutta vaati kuitenkin, ja onneksi niin. Jos Tervonen olisi pysynyt alkuperäisessä suunnitelmassaan ja putsannut koiran korvat ensiksi, olisi ehkä ollut liian myöhäistä.
Amstaffiyhdistyksen aktiivit ehdottivat Camolle sankarikoiran arvonimeä ja sen se myös sai. Joulukuussa Camo matkusti omistajansa kanssa Helsinkiin hakemaan kunnianosoitusta.
– Itse valmistuin sairaanhoitajaksi, joten meillä oli vähän niin kuin yhteinen palkintomatka. Ei sitä suurempaa kunniaa voi koira saadakaan, Tervonen sanoo ylpeyttä äänessään.