MTV Uutiset kertoi aamulla kuopiolaisesta Jonnasta, joka joutui virumaan jäisellä kadulla murtuneen jalan kanssa usean ohikulkijan katsoessa tilannetta vierestä. Uutinen kirvoitti useita lukijoiden kommentteja samankaltaisista tilanteista.
Jonna Patronen oli tammikuun alussa lenkillä kahden koiransa kanssa, kun kesken lenkin hänen jalkansa petti alta. Naiselta oli katkennut sekä sääri- että pohjeluu aivan yllättäen ja varoittamatta, ja Patronen vajosi 19 asteen pakkasessa maahan odottamaan apua.
Sitä ei kuitenkaan tullut pitkään aikaan, vaikka useat ohikulkijat huomasivat tilanteen.
Aikuisten sijaan apu tuli lapsilta
MTV Uutisten lukijat ovat jakaneet samankaltaisia tarinoita, joissa ohikulkijat ovat jättäneet avuntarvitsijan oman onnensa nojaan.
– Minulla on samanlainen kokemus marraskuulta. Lähdin töistä ja liukastuin työpaikkani pihalla. Menetin tajuntani ja herätessäni tajusin, että jalkaani sattui. Ohikulkijat eivät pysähtyneet auttamaan, vaikka huusin maassa apua ja pyysin heitä soittamaan ambulanssin. Heidän vauhtinsa vain koveni, kun maassa makasi apua huutava mustalaisnainen, kertoo Ramona kokemuksistaan.
Nainen oli lopulta saanut apua lähistöllä sijaitsevan koulun oppilaista, jotka soittivat paikalle ambulanssin.
– Lapset toimivat niin kuin aikuisten olisi kuulunut toimia. Auttaminen tällaisissa tilanteissa on kansalaisvelvollisuus, Ramona toteaa lopulta.
Avuntarve ei katso paikkaa
Aina ei tarvita edes liukasta tienpintaa onnettomuuksien sattuessa.
– Itseltäni murtui nilkka, kun olin koirani kanssa lenkillä. Konttasin tietä pitkin kotiin päin ja ohitseni meni kolme ihmistä. Kukaan ei pysähtynyt auttamaan – ajattelivat varmaan, että olin humalassa heinäkuisena aamuna. Onneksi pääsin hiljalleen konttaamalla niin lähelle kotia, että mieheni kuuli avunhuutoni, kirjoittaa Sari.
Lukijat kertovat myös tilanteista, joissa apu jätetään tarjoamatta, vaikka auttajia olisi lähellä runsain mitoin.
Esimerkiksi Janette hakeutui terveyskeskukseen vaivojensa takia, kun hänen olonsa meni yhtäkkiä huonommaksi.
– Istuin pää jalkojeni välissä heikotuksen takia. Pyysin vieressä istuvalta mummolta apua, mutta tämä lähti vierestäni kuin rusakko makuulta. Onneksi ohitse meni sairaanhoitaja, jolta sain lopulta pyydettyä apua. Sydämeeni oli tullut häiriö ja jouduin heti tiputukseen, hän kertoo kokemuksestaan.
Voiko auttaminen pelottaa?
Jonnan tarina muistuttaa monien lukijoiden kokemuksia vuosien varrelta. Pelastustoimen laiminlyönti on Suomen rikoslaissa rikokseksi katsottavaa toimintaa. Auttaminen on kansalaisvelvollisuus, mutta se ei silti saa kaikkia pysähtymään avun hetkellä.
Mistä tämä johtuu?
Esimerkiksi Anu-Mari pohtii, pelottaako ihmisiä kenties ryöstön mahdollisuus.
– Ehkä ihmiset ovat käyneet aroiksi auttamaan, kun on "valeavuntarvitsijoita", jotka ryöstävät apuun tulleita. Se on harmillista.
Myös Juha kertoo saaneensa ristiriitaista palautetta yrittäessään vain auttaa.
– On tullut sen verran negatiivista palautetta auttamisesta, että mietin pari kertaa, onko todella tarve mennä auttamaan.