Jotain tärkeää pitäisi tehdä, mutta silti vitkuttelet television edessä? Lykkäämisen ilmiö on tuttu monille. Asiantuntijan mukaan vitkastelua ei kannata hävetä, sillä sen syy ei suinkaan ole laiskuus, vaan jokin ihan muu.
Vietät aikaa kotisohvalla, kun mieleesi hiipii ikävä ajatus: se yksi tehtävä, essee tai tilaus on vielä tekemättä...
Istut tietokoneesi eteen valmiina hoitamaan homman, mutta pian huomaatkin viettäneesi vartin Facebookia selaten. Jos päätätkin jatkaa aloittamaasi hommaa, alat pian keksiä syitä sille, miksi se ei kannata: olet melkoisen väsynyt, kenties ehtisit hoitaa homman huomenna, kun olet virkeä? Seuraavana iltana olet jälleen saman tekemättömän työn edessä – ja vitkuttelet itsesi jälleen irti siitä. Lopulta koet häpeää, koska et koskaan saa mitään aikaan.
Miten tässä näin kävi?
Ongelmana on omien kykyjen arvottaminen
Lykkäämisen ilmiö on tuttu monille, uskoo Princetonin yliopistolla työskentelevä Nic Voge. Vogen mukaan asioiden lykkäämistä ei kannatakaan hävetä.
– Se ei ole merkki heikkoudesta. Se ei ole vika. Se on itse asiassa hyvin ennustettavissa, Voge kuvailee TED Talkissaan aiheesta.
Se tunne, kun pitäis, mutta et kuitenkaan saa aikaan. Kuvituskuva.
Voge uskoo, että vitkuttelun juuret juontuvat ihmisen omanarvontunteeseen.
– Suurin psykologinen tarve, joka meillä kaikilla on, on nähdä itsemme ja muut pystyvinä, osaavina ja kykenevinä. Ja me uhraamme tai vaihdamme pois muita tarpeita täyttääksemme tämän tarpeen, Voge sanoo.
Moni onkin riippuvainen ulkoa tulevasta palautteesta: koemme tarvitsevamme kehuja, hyviä arvosanoja tai hyväksyntää, jotka kertovat, että kelpaamme.
– Ihmisillä, jotka vitkuttelevat paljon, on mielessään melko yksinkertainen yhtälö: heidän suorituksensa on verrattavissa heidän kykyihinsä, jotka ovat sama asia kun heidän arvonsa ihmisenä, Voge kuvailee.
Kun edessä sitten on tärkeän projektin tai esseen kirjoittaminen, ihminen jäätyy – hänen kykynsä ja ihmisarvonsahan riippuu siitä, miten hän tehtävästä suoriutuu.
"Kaikki selittävät, miten he eivät ole valmiita"
Voge uskoo, että lykkääminen on vain ihmismielen tapa suojata itseään. Jos arvosana tai tulos onkin suorituksen toimittamisen jälkeen huono, ongelma ei ole kyvyissä tai taidoissa, vaan siinä, että ihmisellä nyt vain oli liian kiire tehdä parastaan. Vogen mukaan ilmiö näkyy jo koulussa.
– Mitä ihmiset sanovat? "Opiskelin vain kolme tuntia". "Opiskelin vain kaksi tuntia, tietokoneeni kaatui". Kaikki selittävät, miten he eivät ole valmiita. Miksi? Koska jos he eivät saavuta (tavoitetta), heillä on sisäänrakennettu tekosyy, ei vain itselleen, vaan myös muille, Voge kuvaa.
Vogen mukaan moni kuvaa vitkuttelua kuin suureen esteeseen törmäämiseksi.
– Olemme usein ärtyneitä, emme saa unta – mutta emme voi tehdä töitäkään, Voge kuvaa.
Toisaalta ihminen haluaisi suorittaa projektinsa loppuun, mutta samalla hän pelkää epäonnistumista. Miten tästä pääsisi eroon?
Kun aiomme tehdä asian X, alamme pohtia syitä sille, miksi juuri nyt ei ole hyvä aika suoritukselle.
Voge kehottaa kokeilemaan kolmea kikkaa!
1. Ole tietoinen siitä, mitä teet ja miksi
Kun ymmärrät lykkäämisen juuret, osaat kitkeä sen paremmin, Voge vinkkaa. Et halua sabotoida itseäsi – haluat vain suojata itseäsi epäonnistumiselta.
Opettele havaitsemaan, koska vitkuttelet. Pyykkäätkö juuri tänään vain siksi, että kirjoitusprojekti odottaa sinua olohuoneessa? Miksi tuntuu tärkeältä järjestellä tietokoneen kuvakansio juuri nyt? Yleensä ihminen vajoaa samaan harhautustekniikkaan. Mikä on sinun lykkäysmetodisi: siivoatko vai katsotko tv-sarjaa?
– Mitä enemmän olemme tietoisia taipumuksistamme ja motivaatiostamme, sitä todennäköisemmin voimme voittaa vaikeudet, Voge sanoo.
2. Muuta tasapainoasetelmaa
Kun aiomme tehdä asian X, alamme pohtia syitä sille, miksi haluamme hoitaa homman – ja toisaalta etsiä tekosyitä sille, miksi juuri nyt ei ole hyvä aika suoritukselle. Moni uskoo lykkäävänsä tietyn tehtävän suorittamista, koska "ei halua suorittaa sitä".
– Yleensä asia ei ole näin. Pelot yksinkertaisesti ottavat vallan tai hukuttavat ihmisen "tehtävänlähestymismotiivin" alleen, Voge sanoo.
"Tehtävänlähestymismotiivien" vastakohta ovat "välttelyn motiivit". Niiden vuoksi huomaat pelaavasi mobiilipeliä sen sijaan, että kirjoittaisin raporttia.
Jos huomaat välttäväsi tehtävää, ala ajatella syitä, joiden vuoksi haluat suorittaa kyseisen tehtävän. Muistuta itseäsi siitä, miten viivyttelyn lopettaminen edistää suurempia tavoitteitasi. Voit myös pilkkoa tehtävän pienempiin osasiin, jotka on helpompi ja nopeampi suorittaa.
Jos huomaat välttäväsi tehtävää, ala ajatella syitä, joiden vuoksi haluat suorittaa kyseisen tehtävän. Kuvituskuva.
3. Haasta uskomuksesi
Vogen mukaan on tärkeää kyseenalaistaa ajatukset, jotka aiheuttavat viivyttelyä.
– Yhtälö, jota kanniskelemme päässämme, on viallinen. Kykysi eivät ole sama asia kuin arvosi, hän muistuttaa.
– Arvomme on peräisin ihmisyyteen liittyvistä ominaisuuksistamme, kiltteydestä ja ajattelevaisuudesta, sekä haavoittuvuudestamme.
LUE MYÖS: Onko sinulla "heikko tahdonvoima"? Pelkkä itsekuri ei riitä mihinkään – tätä muutos oikeasti vaatii
Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!
Lähde: Ideas.ted.com