Suomi on lähellä joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, ellei hallitus päätä uusista sopeutuksista.
Suomi on hyvin lähellä joutua EU:n talouden tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn, jos hallitus ei päätä uusista sopeutustoimista, kuten menoleikkauksista tai veronkorotuksista.
– Tämän hetkinen ennuste on, että julkisen talouden alijäämä ylittää tänä ja ensi vuonna kolmen prosentin rajan. Siinä mielessä olemme rajoilla tai menossa jopa rajan yli, ellei hallitus päätä uusista toimista, sanoo valtiovarainministeriön (VM) talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja MTV Uutisille.
EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn voi joutua, jos julkisen talouden alijäämä on yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Seurauksena voi olla muun muassa sakkoja.
Suomessa alijäämä on ennusteen mukaan tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 3,4 prosenttia, mutta ennusteessa ei ole mukana kaikkia valtion menoja ja tuloja.
– Jos hallitus päättää riittävän isoista toimista, Suomi hyvin todennäköisesti ei ylitä alijäämämenettelyn rajaa.
Lue lisää: Ministeriöstä kerrotaan MTV:lle vieläkin hurjempia lukuja valtion kirstusta – lisäsopeutusten tarve pahimmillaan 5 miljardia
Alijäämä saisi olla enintään noin 9 miljardia euroa
Hallituksen on määrä päättää huhtikuussa lisäsopeutuksista, joiden suuruusluokasta hallitus kokoontui tänään keskustelemaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vahvisti tänään, että kolme miljardia euroa on "hyvä luku" sen suhteen, mistä ensi vuodelle pitäisi päättää.
Kajanojan mukaan on vaikeaa arvioida, mikä on tarkka luku ensi vuodelle vaadittavista lisäsopeutuksista.
Jotta Suomi välttäisi alijäämämenettelyn, alijäämän tulisi olla ensi vuonna alle kolme prosenttia, mikä tarkoittaisi enintään noin yhdeksän miljardia euron alijäämää.
Tuoreimman ennusteen mukaan alijäämä on kuitenkin ensi vuonna 10,3 miljardia euroa. Se tarkoittaisi vähintään 1,3 miljardin euron lisäsäästöjä.
Todennäköisesti ensi vuoden alijäämä on kuitenkin suurempi, sillä ennusteessa ei ole mukana muun muassa hyvinvointialueiden noin 350 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi alijäämä viime vuodelta.
Myöskään hallituksen investointiohjelman menot ja noin 800 miljoonan euron kehysvaraukset eivät ole mukana 10,3 miljardin euron alijäämäarviossa, Kajanoja kertoo.
Toisaalta ennusteessa ei ole huomioitu joitakin valtion lisätuloja.
Alijäämämenettelyyn ei joudu välittömästi, sillä raja voi ylittyä väiaikaisesti ja vähäisesti, Kajanoja sanoo.
– Se, mitä viime kädessä tarkoittaa väliaikainen ja vähäinen, ratkaisee viime kädessä EU.
Julkistalouden alijäämä on useimmissa EU-maissa suunnilleen yhtä suuri kuin valtion ottaman uuden velan määrä samana vuonna. Suomessa julkistalouteen lasketaan kuitenkin mukaan myös esimerkiksi eläkerahastot, joiden tuotto pienentää julkistalouden alijäämää. Siksi valtion ottaman uuden velan määrä on Suomessa yleensä suurempi kuin julkistalouden alijäämä, Kajanoja kertoo.
Lue lisää: Orpo: Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa, joka elää yli varojensa
Juttua muokattu kello 18.57: Poistettu maininta kunnille maksettavista valtionosuuksista, sillä Kajanojan mukaan ne eivät kasvata koko julkisen talouden alijäämää. Lisäksi muutettu viimeinen sitaatti niin, että alijäämämenettelyyn joutumisen ratkaisee EU, ei EU:n komissio.