Sote-uudistusta on valmisteltu niin pitkään ja hartaasti, että osa kansasta ei usko sen valmistuvan koskaan. Mutta miten se alun perin ui elämäämme, ja minkälaisia käänteitä on tullut vastaan matkan varrella?
Sote-uudistus ilmestyi uutisotsikoihin kuluvan vuosikymmenen alussa.
”Tyyntä ei ole luvassa”, julisti Helsingin Sanomat jo vuosi siitä, kun ensimmäinen sote-raportti oli nähnyt päivänvalon. Otsikot osasivat kertoa pian myös, että ”Sote-työryhmän työ on päättymässä lässähdykseen” ja ”Hallituksen sote-uudistus on jumissa”.
Nyt, tuhansien aiheesta annettujen lausuntojen ja haastattelujen, sen ympärille perustettujen työryhmien sekä siitä kirjoitettujen raporttien ja juttujen jälkeen osa kansalaisista kertoo sulkevansa silmänsä ja korvansa heti sote-sanan kuultuaan.
Samaan hengenvetoon kuitenkin myönnetään asian tärkeys: Sote-uudistuksen tarkoituksenahan on taata ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa. Miksi se ei kiinnostaisi jokaista?
Hyvä aie: Ikääntyvälle kansalle ehompi järjestelmä
Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen taustalla on hoidon tarpeen kasvu kansan ikääntyessä. Hallitukset ovat jo pitkään yrittäneet muuttaa terveydenhoitojärjestelmää sellaiseksi, että kustannuksista selvittäisiin mutta hoito pysyisi laadukkaana.
Julkisuusrumban aiheen ympärillä voinee katsoa alkaneen siitä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä pohtinut työryhmä luovutti loppuraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle keskiviikkona 27. huhtikuuta 2011. Raportin mukaan palvelurakenteen olisi uudistuttava.
Saman vuoden kesäkuussa tehtiin hallitusohjelmaan ensimmäiset kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.
Ensimmäistä raporttia seurasivat puolestaan lukuisat uudet loppuraportit ja niiden väliraportit.
Maaliskuussa 2013 hallitus hylkäsi uuden selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset. Samoihin aikoihin heitettiin romukoppaan ensimmäinen versio sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista.
Vaikeuksien kautta voittoon?
Uusi lakiesitys saatiin lopulta valmiiksi viime kesänä. Lausuntokierrokselle se lähti elokuussa. Eduskuntakäsittelyyn lakiesitys tuli joulukuussa.
Nyt helmikuussa perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta ja talousvaliokunta ovat antaneet asiasta lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta edellytti esitykseen muutoksia, joita sosiaali- ja terveysvaliokunta parhaillaan valmistelee.
Aikaa lakiesityksen käsittelyyn eduskunnassa on ensi kuun puoleen väliin. Eduskunta päättää laista ensi kuussa.
Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudet sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät ottavat homman haltuun 1. tammikuuta 2017.