Sote-uudistuksen jatko ratkennee tällä viikolla, sillä eduskunnan perustuslakivaliokunta on näillä näkymin saamassa valmiiksi lausuntonsa. Sen edellyttämien korjausten määrästä ja vaativuudesta riippuu, ehtiikö sote-esitys mennä läpi ennen eduskunnan istuntotaukoa eli viimeistään heinäkuun alkupuolella.
Se on tavoite, jotta maakuntavaalit voitaisiin järjestää tammikuussa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korjaa lakitekstiä erityisesti perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta ja valmistelee mietinnön, joka menee täysistunnon hyväksyttyväksi.
Viime kaudella sote-uudistus kompastui perustuslakivaliokunnan kantaan. Tällä kertaa esityksessä ei tiettävästi ole niin suuria perustuslaillisia ongelmia, että se niihin kaatuisi.
Korjauksia on tulossa, mutta ei todennäköisesti sellaisia, joiden takia esitys pitäisi vielä kertaalleen palauttaa perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi. Alkuperäinen tavoite oli, että eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla.
(Juttu jatkuu linkin jälkeen.)
Lue myös: Sote-uudistusta viedään nyt vauhdilla eteenpäin, mutta lakiin on tulossa korjauksia: "Jos käsittely menee syksyyn, niin sitten menee syksyyn"
Jos aika menee sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kovin tiukille, on myös väläytelty, että maakuntavaaleja voitaisiin siirtää kuukaudella tai parilla ja vastaavasti istuntokautta pidentää pitemmälle heinäkuuhun. Lain voimaantulon ja vaalien välillä täytyy olla kuusi kuukautta valmistautumisaikaa.
Uudistuksen jälkeen julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaisivat 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki vuoden 2023 alusta.
Sudenkuopat pyritty välttämään
Perustuslakivaliokunnan on täytynyt muodostaa kantansa muun muassa Uudenmaan erillisratkaisuun sekä Länsi-Pohjan kaltaisten jo tehtyjen laajojen ulkoistusten irtisanomisiin ja mitätöinteihin, joista perustuslakiasiantuntijoillakin on ollut erilaisia näkemyksiä.
Huolia on ennakkoon liittynyt myös rahoitukseen ja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuteen. Hallitus on pyrkinyt välttämään viime kaudella kaatuneen sote-esityksen perustuslailliset sudenkuopat muun muassa kirjoittamalla lakiin, että hyvinvointialueilla on oltava riittävästi omaa tuotantoa, jotta ne voivat taata asukkailleen riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa.
Lue myös: Kokoomus kritisoi sote-uudistusta hyvän lainvalmistelun ohittamisesta: "Asian käsittely on ollut välillä rajusti puutteellista"
Siksi hyvinvointialue ei saisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta palveluja, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä sisältäviä palveluja, sosiaalityötä, sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä ja ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä.
Hyvinvointialueen omat yhtiöt rinnastuisivat laissa yksityisiin palveluntuottajiin silloin kun ne tuottavat hyvinvointialueelle palveluja. Tämä on säikähdyttänyt esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa sairaanhoitopiiri on siirtänyt muun muassa tekonivel- ja sydänsairaalan toiminnat yhtiöihin.
Maakuntavero tuskin maaliin tällä kaudella
Hallituspuolueissa julkista kinaa aiheuttaneen maakuntaveron valmistelu aloitetaan vasta sen jälkeen, kun ensimmäisen vaiheen sote-paketti on valmis, kerrotaan valtiovarainministeriöstä.
Lähteen mukaan vaikuttaa epätodennäköiseltä, että monimutkainen verorakenteen uudistus ehdittäisiin tällä hallituskaudella saada maaliin, vaikka sote-ministerit ovat niin viime syksynä linjanneet.
Linjauksen mukaan hallitus sitoutuu verotusta ja rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistumiseen hallituskauden aikana ja sen voimaantuloon viimeistään vuonna 2026.