Viestinnän professori Anu Kantola arvioi Twitterin ja Facebookin olleen jo pitkään kovassa paineessa niiden kautta välitettyjen viestien faktantarkistuksen suhteen.
Tuore konkreettinen osoitus tästä olivat presidentti Donald Trumpin postiäänestystä koskevat tviitit, joihin Twitter liitti varoituksen niiden perättömyydestä.
– On itse asiassa vähän ihmeellistä, että nyt vasta tämä tulee ja näin pienessä mittakaavassa, se paine on kuitenkin ollut niin raju, Kantola Helsingin yliopistosta sanoo.
Lue myös: Trumpilta kovaa puhetta: Uhkaa sosiaalista mediaa sulkemisella
Twitterin puuttumista Trumpin viestintään voi pitää yhtäältä perusteltuna, mutta se herättää myös paljon kysymyksiä. Jos yhtiö toimisi johdonmukaisesti, sitä voisi vaatia liittämään huomautuksia myös muihin lukemattomiin presidentin todistetusti perättömiin viesteihin, tai sitten vaihtoehtoisesti sulkemaan koko tilin.
Kantola arvioi, ettei laajoihin jatkotoimiin ole halua lähteä.
– Ehkä tämä oli tämmöinen symbolinen ulostulo, hän veikkaa.
Twitter merkkasi Trumpin tviitteihin siniset huutomerkit osoittamaan virheellisistä tiedoista.
Ristiriitaiset paineet
Trumpin ja Twitterin tapaus tuo näkyväksi sosiaalisen median jättien oudoksi kehittyneen aseman: ne ovat käytännössä – mutta eivät muodollisesti – globaaleja mediajättejä, jotka eivät harjoita journalismiin kuuluvaa faktantarkistusta ja vallanpitäjien kriittistä arviointia.
– Niillä ei selvästi ole sellaista ammattitaitoa ja traditiota eivätkä ne ole lähteneet sitä myöskään aktiivisesti kehittämään. Se näkyy siinä, ettei ole oikein eväitä ja taitoa puuttua asioihin, joten sitten se voi olla tällaista satunnaista, jota yritetään tehdä, Kantola sanoo.
Lue myös: Sininen huutomerkki hermostutti presidentin – Twitter varoitti ensi kertaa Trumpin tviittien harhaanjohtavasta sisällöstä
Hän vertaa Twitteriä ja Facebookia maantiehen, jolla kaikkien pitäisi periaatteessa saada liikkua vapaasti.
– Toisaalta on sitten se ajatus, että jos väärää tietoa ja paranoiaa levitetään, niin sitä pitäisi kuitenkin journalistisesti suitsia, Kantola kuvaa ristiriitaisia paineita.
Reagoinnissa on paljon kyse myös esimerkiksi Twitterin oman brändin vaalimisesta: yhtäältä pitäisi tavoittaa mahdollisimman suuria käyttäjäjoukkoja, mutta välttää samalla se, että palvelu saa maineen vain valheita kierrättävänä likasankona, josta monet haluavat poistua.
– Siinä välissä pitäisi yrittää luovia, Kantola kuvaa somejättien haasteita.