Suomen henkilöautot kulkevat 50 vuoden päästä sähköllä, uskoo tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Tuolloin vain raskaat kuorma-autot käyttäisivät uusiutuvaa dieseliä ja biokaasua.
Nylund ei pidä täysin epärealistisena hallituksen tavoitetta, jonka mukaan Suomessa olisi 13 vuoden päästä jo 250 000 sähköautoa. Tavoite sisältyy hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan, jonka tarkoituksena on vähentää muun muassa liikenteen päästöjä.
Lisääntynyt sähkön tarve vastaisi noin kymmentä prosenttia koko nykyisestä sähkönkulutuksesta. Nylundin mukaan edes siinä vaiheessa voimalaitoksia ei välttämättä tarvittaisi lisää, sillä erilaisilla älykkäillä järjestelmillä lataus voidaan ajoittaa hetkiin, kun sähkön kysyntä on alhaista.
Sähköautojen akuilla ja sähköautoverkostolla voidaan jopa tasata sähkönjakelun kysyntäpiikkejä.
– Kun esimerkiksi jouluaattona tulee piikki, autoista voidaan suunnata sähköä pois päin, kuvailee Ari-Pekka Manninen, liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) toimintavarmuusyksikön johtaja.
Lisää latauspisteitä
VTT:n Nylundin mielestä valtio tekee järkevästi, kun se pyrkii lisäämään sähköautoilua rakentamalla ensi alkuun enemmän latauspisteitä. Vasta kun sähköautojen kauppa kiihtyy, kannattaa kehitystä vauhdittaa uusilla poliittisilla päätöksillä, hän sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt rahaa ainakin kahdeksansadan uuden julkisen latauspisteen rakentamiseksi ympäri maan.
– Tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä olisi yhteensä 2 000 julkista latauspistettä, kertoo ylitarkastaja Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Nyt latauspisteitä on muutamia satoja. Jotta 250 000 sähköautoa pystytään lataamaan, tarvitaan liikenneministeriön arvion mukaan koti- ja työpaikan pistokkeiden lisäksi yhteensä 25 000 julkista latauspistettä. Valtio haluaa kuitenkin lopettaa oman tukemisensa pariintuhanteen tolppaan.
– Tavoitteena on, että ne lähtevät toteutumaan entistä enemmän markkinaehtoisesti, Grönlund sanoo.
Suomessa on henkilöautoja kaikkiaan 2,6 miljoonaa, joista sähköautoja vain reilut 2 000, joten hallituksen päämäärä on kunnianhimoinen. Esimerkiksi Norjassa, jossa on suhteessa eniten sähköautoja maailmassa, kulkee reilut 100 000 sähköautoa, mutta valtio on tukenut niiden hankkimista ja käyttämistä anteliaasti.
Hintojen laskettava
Hallitus katsoo, että hintojen lasku on myös keskeinen edellytys sähköautojen määrän lisäykselle.
– Jos sähköautomarkkinat lähtevät maailmanlaajuisesti liikkeelle, hinnat tulevat laskemaan, sanoo LVM:n Manninen.
Jos hinnat eivät laske, tavoite uhkaa jäädä toteutumatta, hän myöntää. Myös esimerkiksi akkuteknologian liian hidas kehittyminen voi torpata tavoitteen.
Hallitus pohtii parhaillaan myös muita keinoja sähköautoilun nopeuttamiseksi. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi helmikuussa, että valtiolla on käytössään lainsäädäntöön liittyviä keinoja tai vero- ja avustusratkaisuja.
VTT:n Nylund muistuttaa, että sähköautoja verotetaan jo tällä hetkellä kevyemmin kuin fossiilisia polttoaineita käyttäviä autoja.
– Sähköauton nauttima veroetu on yhteensä yli 10 000 euroa koko elinkaaren aikana.
Hänen mukaansa halvin fossiilisella polttoaineella kulkeva Volkswagen Golf -auto maksaa ilman veroja 16 000 euroa ja sähköversio 38 000 euroa.