Vuoden nuori johtaja 2016, toimitusjohtaja Miika Mäkitalo kertoo kaihtavansa hierarkioita ja autoritääristä johtamistyyliä. Hän uskoo sellaisten yritysten, jotka ymmärtävät modernin johtamisen arvon, olevan tulevaisuuden menestyjiä.
Tiedonhallintajärjestelmiä tarjoava M-Files Oy:n Mäkitalo luotsaa yritystä maailmalle modernein johtamisopein.
Olet tuore Vuoden nuori johtaja 2016, miltä se kuulostaa?
– Kyllä se kuulostaa tosi upealta. Meillä on Suomessa paljon upeita yrityksiä ja tällaisen kunnianosoituksen saaminen on fantastista.
Mistä olet kotoisin?
– Olen käynyt koulun lukioon asti Seinäjoella, sen jälkeen opiskellut Tampereella. Olen ollut 10 vuotta valtionhallinnossa ja sieltä tulin M-Filesille 2010.
Miten tullaan Vuoden nuoreksi johtajaksi?
– En tiedä, onko siihen mitään reseptiä. Itse koen, että hyvä johtaja on sen kaltainen, että hän ymmärtää ja haluaa palvella muita. Haluaa auttaa, on ihmisistä ja heidän menestyksestään kiinnostunut.
"Rohkea johtaminen" voiton perusteluna
Teknologiateollisuus ry ja Suomen Nuorkauppakamarit ry järjestivät Vuoden nuori johtaja 2016 -kilpailun, jossa etsittiin uuden sukupolven suunnannäyttäjiä.
Miika Mäkitalon voiton perusteluina oli se, että Mäkitalo on "rohkealla johtamisellaan saanut aikaan merkittävää kansainvälistä kasvua yrityksessään ja luonut innostavan ilmapiirin, jossa saadaan paljon aikaiseksi."
Lisäksi firman tavoitteet ovat selkeät: "Kovat ja vahvasti kansainväliset tavoitteet on asetettu pitkälle tulevaisuuteen. Hänen omien sanojensa mukaan johtaminen on sytyttävän työympäristön ja innostavan vision luomista sekä palvelevaa esimiehisyyttä."
Oletko saanut matkan varrella vaikutteita, jotka ovat muuttaneet johtamistapaasi?
– Hyvinkin paljon. Totta kai kaikki kokemukset johtamisesta ja johtajista vaikuttavat siihen, millainen minä olen johtajana.
– Minulle on käynyt niin erinomainen tilanne, että minulla on ollut huippujohtaja, kun olen ollut nuorena asiantuntijana. Valtionhallinnossa Anne Herneoja näytti huippujohtajan esimerkkiä. Häneltä nähnyt paljon sitä, miten hyvän esimiehen tulee toimia.
– Ja yhtä lailla uralle on osunut paljon muitakin esimerkkejä siitä, miten johtaa. Lukemalla paljon kirjoja, oppimalla ja seuraamalla ja poimimalla itselle hyviä tapoja toimia.
Johtaja auttaa ja innostaa
Puhuit auttamisesta. Mitä muuta tarvitaan hyvään johtamiseen?
– Johtaja luo sellaisen sytyttävän ilmapiirin. Ensinnäkin se, että yrityksellä on strategia ja visio, jota kohti on kiva kulkea. Olla osa jotakin isoa juttua ja toisaalta, että se muodostuu henkilölle haastaviksi ja mielenkiintoisiksi tehtäviksi, joissa saa laittaa itsensä likoon. Kun esimies vielä palvelee näiden tekemisessä, silloin on hyvä yhtälö.
Entä voiko kaikista tulla hyviä johdettavia? Voiko hyvä johtaja tehdä hyviä johdettavia?
– Puolin ja toisin. Molempia tarvitaan. Johtaminen on vuorovaikutusta ja keskustelua. En näkisi, miksei jokainen pystyisi olemaan hyvä asiantuntija, hyvä esimies. Vaatii ilman muuta toimivaa keskusteluyhteyttä ja keskustelua, mihin ollaan menossa ja miten mennään.
Hyvä johtaminen houkuttelee hakijoita ja tuo menestystä. Nuoria kiinnostaa firmojen työkulttuuri.
Suomessa vielä hierarkioita
Onko Suomessa vielä ”vanhantyylistä johtamista”?
– Kyllä sitä valitettavasti vielä taitaa Suomessa olla, sitä autoritääristä ja hierarkkista johtamista, jossa nojaudutaan vanhaan positioon ja ollaan kulmahuoneessa ja sähköpostilla johdetaan.
– Kuitenkin kun ihmisten kanssa toimitaan, on hyvin keskeistä, että johtaja näkyy ja on läsnä. Ja keskustelua käydään aktiivisesti. Sellainen vaikuttaa ilman muuta siihen kulttuuriin – tätä tarvitaan.
Kommunikointi tärkeää
M-Files on kansainvälinen, miten se vaikuttaa johtamiseen?
– Totta kai, kun alkaa tulla uusia pisteitä Suomessa ja maailmalla, täytyy miettiä, miten viestintä toimii, miten kommunikoidaan, miten organisaatiota johdetaan, ja se tuo lisää haasteita. Mutta ne ovat kaikki ratkaistavissa.
Kerro vähän lisää haasteista.
– Tarkoittaa sitä, ettei voi siinäkään turvautua sähköpostiin, vaan pitää varmistaa, että henkilökuntaa nähdään riittävästi. Kaikki on selvää ja kirkasta, mitä ollaan tekemässä.
– Jos meillä menee hyviä juttuja, pitää muistaa antaa aina palautetta: ”Hei fantastista”. Ja sitten, jos huomaamme, että jotakin on pudonnut väleistä, käymme läpi, hoidimmeko tämän noin ja tehdään jatkossa näin. Se on ihan normaalia, aktiivista kommunikointia.
Avoin kommunikaatio on modernia johtamista.
Modernin johtamisen yritykset menestyvät
Eletäänkö Suomessa nyt monella tapaa murroksen kautta myös johtamiskulttuureissa?
– Ilman muuta. Tässä paljon näkyy se, että kun nuori sukupolvi tulee töihin, he haastattelevat tulevaa työnantajaansa. Minkälainen kulttuuri teillä on? Minkälaista esimiestyötä teillä on? Työpaikatkin elävät tässä isoa murrosta. Ne yritykset, jotka ymmärtävät modernin johtamisen arvon, menestyvät jatkossa.
Miten uudistuksia viedään läpi?
– Siinä on monia tapoja, millä uudistuksia voidaan viedä läpi. Keskeistä on se ajattelu ”mitä tehdään?” Vaikka organisaatiossa olisi parhaat työntekijät töissä, mutta ei ole selkeää visiota, ei ole hyvää johtamista, vaan siellä pelataan Tetristä, niin eihän siellä mitään tapahdu.
– Hyvinvoivat työntekijät, jotka innostuvat työstään, johtavat siihen, että yritys menestyy. Sen takia hyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen on ensisijaisen tärkeää.