Työttömiä oli marraskuussa 36 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suomessa työttömyyden kasvu on jatkunut loppusyksyn aikana, ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.
Työttömyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendiluku kohosi marraskuussa jo 9,0 prosenttiin.
Samalla Tilastokeskus tarkisti työttömyysasteen trendin lokakuun lukua ylöspäin 8,9 prosenttiin. Kuukausi sitten lokakuun työttömyysasteeksi oli arvioitu 8,7 prosenttia.
Työttömyysaste on hiipinyt ylöspäin jo pidempään, sillä trendiluku on nyt runsaat kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden alussa.
Työttömiä oli marraskuussa 226 000, mikä oli 36 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Naisten työllisyys heikkeni
Suomen talouden nihkeä kehitys on heijastunut myös työllisten määrään. Työllisiä oli marraskuussa 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työllisiä miehiä oli 16 000 enemmän ja työllisiä naisia 49 000 vähemmän kuin viime vuoden marraskuussa.
Tilastokeskuksen seuraama 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi pysyi marraskuussa edelliskuun tasolla ja oli 76,3 prosenttia.
"Nyt näyttää synkältä"
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist toteaa tiedotteessa, että työttömyyden nousu tuntuu nyt julmalta, kun suhdanteen on ennustettu jo pitkään paranevan.
– Nyt näyttää synkältä, mutta alustavat tiedot vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotannosta ovat rohkaisevia. Heikoista työllisyysluvuista huolimatta vaikuttaa siltä, että Suomen taloudessa on edessä ainakin jossain määrin paremmat ajat. Suhdannekäänteissä tuotantoa lisätään silti ensimmäisessä vaiheessa osin vanhan työvoiman varassa nostamalla työtunteja.
– Pidemmän päälle tullaan tarvitsemaan myös lisärekrytointeja mutta se vie aikaa.
Työttömyys ja heikko luottamus ruokkivat toisiaan
Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa pika-analyysissaan, että Suomen pitkään heikosti kehittynyt talous heijastuu myös työmarkkinoille.
– Varsinkin rakentamisen jyrkkä sukellus ja yksityisen kulutuksen merkittävästi odotettua hitaampi elpyminen näkyvät selvästi työttömien määrän kasvuna kuluneen vuoden aikana, Ohlsbom sanoo.
Hän toteaa lisääntyvän työttömyyden ja kuluttajien heikon talousluottamuksen ruokkivan toisiaan ja vähentävän kulutusta.
Ohlsbom löytää kuitenkin myös varovaisen posetiivisia merkkejä laskevista koroista, matalasta inflaatiosta ja palveluiden viennin elpymisestä.
Myös asuntokauppa on piristynyt.
– Lisäksi teollisuuden ja palvelualojen yritysten luottamus on ollut viime aikoina hienoisessa nousussa.
Nämä positiiviset signaalit eivät kuitenkaan toistaiseksi ulotu vielä kuluttajien luottamukseen tai kulutukseen.
– Työmarkkinat reagoivat talouden käänteisiin viiveellä, joten parempia aikoja joudutaan todennäköisesti odottamaan pitkälle ensi vuoden puolelle, Ohlsbom ennakoi.