Virtahepopopulaatio kasvaa Kolumbiassa kokaiinikuninkaaksi kutsutun Pablo Escobarin entisen kotitilan alueella.
Kolumbialainen Pablo Escobar oli yhdeksi maailman rikkaimmista ihmisistä tuottamalla ja salakuljettamalla kokaiinia Yhdysvaltoihin noussut huumeparoni.
Escobar kuoli Kolumbian erikoisjoukkojen kanssa käydyssä tulitaistelussa 44-vuotiaana vuonna 1993.
Huumeparoni oli ehtinyt sijoittaa rahojaan valtavaan kotitilaansa sekä siellä sijaitsevaan omaan yksityiseen eläintarhaan Puerto Triunfon kaupungin lähellä sijaitsevalla Hacienda Napoles -tilalla Kolumbiassa.
Tarhaan tuotiin muun muassa sarvikuonoja, kirahveja, seeproja sekä virtahepoja.
Lue myös: Huumeparoni Pablo Escobarin virtahevot piinaavat Kolumbiaa
Escobarin kuoleman jälkeen suurin osa eläimistä siirrettiin toisiin eläintarhoihin, mutta virtahevot osoittautuivat liian itsepäisiksi ja aggressiivisiksi siirtää.
Eläimet jäivät Escobarin entisille tiluksille ja muodostivat villin populaation läheisten järvien ja tilan läpi kulkeneen Magdalena-joen läheisyyteen.
Virtahevot kotiutuivat huumeparonin kotitilalle. Aluksi eläimiä oli neljä, mutta muutaman vuosikymmenen aikana määrä kasvoi jopa yli kahdeksaankymmeneen.
Uloste toimii lannoitteena
Nyt asiantuntijat ovat ensimmäistä kertaa tutkineet, millaista jälkeä virtahevot tekivät, kerrotaan IFLScience-sivuston artikkelissa.
Kolumbialaiset ja Kalifornian yliopistosta San Diegosta saapuneet tutkijat ovat saaneet valmiiksi tutkimuksen siitä, miten haitallinen vieraslaji on vaikuttanut paikalliseen ekosysteemiin.
Yli kaksi vuotta kestäneen tutkimustyön aikana tutkijatiimi otti säännöllisesti näytteitä ja tutki muun muassa veden laatua sekä happipitoisuutta. Näitä lukemia vertailtiin alueisiin, jossa ei ole virtahepoja.
Lue lisää: Näistä pommeista Pablo Escobarin rikoslinnoitus ei selvinnyt – huumeparonin koti purettiin muistopuiston tieltä
Artikkelin mukaan suurin ongelma on virtahepojen uloste. Kun eläin tekee tarpeensa, uloste uppoaa joenuomaan ja toimii tehokkaana lannoitteena.
Tämä taas on palvelus leville ja bakteereille. Veden happipitoisuus ja ravinteet katoavat. Leväkukintoja syntyy.
– Tällä ainutlaatuisella eläinlajilla on ollut suuri vaikutus omaan ekosysteemiinsä Afrikassa. Tutkimuksissa selvisi, että vaikutus on sama, jos eläimen vie täysin uuteen maanosaan ja täysin erilaiseen luontoon, San Diegon yliopiston luonnontieteiden professori Jonathan Shurin kommentoi tiedotteessa.
– Selvisi, että virtahevon uloste lisää veden tuottavuutta. Tästä voi taas johtaa levän ja bakteerien lisääntymisen myötä rehevöitymisen kaltaisiin ongelmiin. Syntyvät leväkukinnot voivat olla samaan tapaan haitallisia kuin ne, jotka värjäävät vettä punaiseksi.
Ei hävityssuunnitelmia
Tutkijat painottavat, että virtahepopopulaation odotetaan kasvavan entisestään. Arvioiden mukaan Kolumbiassa saattaa olla tulevien vuosikymmenten aikana tuhansia virtahepoja.
Tällä hetkellä lajin hävittäminen Puerto Triunfon alueelta ei ole suunnitelmissa.
– Tutkimuksen mukaan olisi pikkuhiljaa kiire päättää, mitä Kolumbiassa lajille pitäisi tehdä. Se onkin isoin kysymys, professori Shurin totesi.