Vuosia Seppo Rädyn tylyä kuittailua kuunnellut Tero Pitkämäki lataa nyt takaisin – poikkeuksellinen lausunto vanhasta mestarista: "Se on ihan suoraan mun suusta"

LUE MYÖS: Tero Pitkämäki kantoi Blanka Vlasicin hotellihuoneen kynnykselle – korkeushyppytähti iski silmänsä suomalaisheittäjään kosteassa illanvietossa

Tero Pitkämäki nostaa tuoreessa elämäkertakirjassaan Keihäsmies – Tero Pitkämäen elämä (Tammi) Suomen keihäspiirien kuppikuntaisuuden ja sukupolvien välisen eripuraisuuden yhdeksi lajin suurimmista epäkohdista.

Pitkämäki mainitsee nimeltä vanhat mestarit Pauli Nevalan ja Seppo Rädyn, joiden julkista kritiikkiä hän kuvailee suorasukaisesti "vittuiluksi".

Toimittaja Keijo Leppäsen kirjoittamassa elämäkerrassa Pitkämäki antaa palaa, toisin kuin aktiiviuran vuosinaan.

– Seppo ja Pauli väittivät aina, etteivät nuoret heittäjät pärjää kovassa paikassa. Voin tunnustaa, että se oli parasta kannustusta. Vastasin vittuiluun heittämällä ja pärjäsin, mutta pärjääkö seuraava polvi enää vai masentuuko? Pitkämäki pohtii.

– Keihäsvalmennuksen ja entisten heittäjien helmasyntejä ovat "minä tiedän" -ajattelu ja kateus. Sitä, mitä tiedetään, ei välttämättä haluta jakaa tai se jaetaan viime vuosituhannen metodeilla. Usein tuntuu, että äänekkäimmät vanhat mestarit Nevala ja Räty eivät aidosti edes halua maahan uusia huippuheittäjiä.

LUE MYÖS: Seppo Räty lukemattomia kertoja Tero Pitkämäen tilanteessa – "Tukijalan jysähdys tuntuu persauksessa"

MTV Urheilun haastattelussa Pitkämäki ei lähde pehmentämään kirjaan painettuja sanojaan.

– Kyllä se on ihan suoraan mun suusta. Mä en ole oikeastaan Rädyn ja Nevalan kanssa edes keskustellut. Olen vain lehdistä lukenut, millaisia kommentteja on tullut. Ne ovat olleet hyvin tuon suuntaisia. Aika paljon negatiivista kommentointia nykyheittäjistä, Pitkämäki sanoo.

– En mä urheilu-uran aikana halunnut lähteä taistelemaan lehtien palstoilla kommentoijia vastaan. Keskityin siihen olennaiseen. Nyt on aikaa vähän vääntää, jos haluaa vääntää. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Yksi Rädyn ja Nevalan kritiikin vakiokohteista on ollut erityisesti Pitkämäen heittotyyli. Kovavauhtisessa heitossa mies kaatui mondon pintaan sen jälkeen, kun keihäs oli irronnut kädestä. Kaatuminen aiheutui juoksuvauhdin ja heittovoiman yhdistelmästä, joka vei tasapainon väkisin.

Vanhojen mestarien näkemyksen mukaan Pitkämäen kaatuminen johtui tekniikkavirheestä ja tukijalan väärästä liikemekaniikasta heittovaiheessa. Räty onkin kuvaillut Pitkämäen heittotyyliä "pellehyppelyksi".

Urallaan 13 kautena peräkkäin yli 85 metrin heittänyttä Pitkämäkeä  heiton jälkeisen syöksyn nostaminen keskustelun ytimeen lähinnä kummastuttaa.

– Se on jännä homma, että miten se keskustelu on ajautunut sellaiseen yksityiskohtaan. Mä en ikinä neuvo ketään syöksymään tai opeta mitään syöksymistä. Voitaisiin keskittyä siihen, mitä tapahtuu heiton aikana ja ennen sitä, eikä siihen, mitä tapahtuu sen jälkeen. Meillä on monta muuta asiaa, jotka pitää saada kuntoon. Vähän tuhlataan voimavaroja vääriin asioihin, Pitkämäki tuumii.

Tässä yhteydessä on kenties aiheellista mainita, että myös tällä hetkellä maailman kovin keihäsmies, yli 97 metriä kesällä heittänyt Saksan Johannes Vetter kaatuu kentän pintaan useimmiten kisaheittojensa jälkeen.

"Mielelläni haluaisin ammatin siitä, jos vain sopii"

Edeltäneestä huolimatta Pitkämäki toivoo, että Rädyn kaltaiset konkarit ja lajitietäjät osattaisiin hyödyntää suomalaisessa keihäsvalmennuksessa aiempaa harmonisemmalla otteella.

– Suomessa tietotaitoa riittää vaikka muille jaettavaksi. Pitäisi löytää vain sellainen yhteinen sävel. Valmennustietoutta on, vanhaa ja uutta. Niitä pitäisi koittaa soveltaa yhteen tänä päivänä, Pitkämäki miettii.

– Olisi hienoa päästä vaikkapa Sepon kanssa juttelemaan keihäänheitosta. Miehellä on varmasti tietoa vaikka kuinka paljon. Ei haittaa, vaikka oltaisiin eri mieltä jostain jutuista. Niin pitää ollakin.

Juttu jatkuu videon alla. 

Pitkämäki ei puhu suomalaisesta keihäänheitosta vain lämpimikseen entisen heittäjän suulla, sillä hänellä on myös vakaana tavoitteena luoda uusi ura keihäänheittovalmentajana.

– Mielelläni haluaisin ammatin siitä, jos se vain sopii keihäspiireille, Pitkämäki myöntää nöyrästi.

Oman urheilu-uran loppumisen jälkeen Pitkämäkeä ajatus valmentamisesta ei aluksi kiinnostanut lainkaan, mutta kuluneen kesän korvilla, kun lopettamiseen kuuluva surutyö oli tehty, se alkoi kiehtoa.

– Koko ajan on vain vahvistunut se ajatus, että haluaisin jakaa omaa tietotaitoani eteenpäin.

Suomen Urheiluliitossa on syksyllä avautumassa kaksi luotsivakanssia, kun keihään lajivalmentajaksi ja nuorten olympiavalmentajaksi haetaan osaajia. Pitkämäki sanoo hakevansa toiseen pesteistä.

– En kommentoi vielä kumpaan. Kyllä mä tiedän jo itse, kumpaan aion hakea, mutta odottelen keskustelua asiasta. Päätetään rauhassa, ketkä ovat oikeat henkilöt siihen, Pitkämäki hymyilee.

Pitkämäki aloittaa valmentajan ammattitutkintoon johtavan koulutuksen syksyllä Kuortaneella. Vaikka hän toimi tavallaan tandemissa Hannu Kankaan kanssa itsensä valmentamisessa, 37-vuotias keihäsmies myöntää olevansa valmentajana vielä noviisi.

– Keihäästä on tietoutta paljon, mutta enhän mä voi sanoa, että mä osaisin valmentaa. En ole valmentanut, ja se on asia, jota pitää harjoitella. Sen takia olisi hyvä, jos valmentajaparinani olisi sellainen, jolla olisi pitkä kokemus valmentamisesta, Pitkämäki toivoo.